Terveys

Viulunsoittaja vastaanotolla

Terveys | Turun Sanomat 10.4.2012 03:31 |

Tuhansia nuotteja minuutissa takova pianisti ja kädet koholla taituroiva viulisti ovat oman lajinsa urheilijoita. Toistot, pitkät harjoitusrupeamat ja haastavat soittoasennot rasittavat muusikon kehoa. Suomessa on noin 20 000–25 000 päätoimista tai osa-aikaista ammattimuusikkoa ja satoja tuhansia alan harrastajia. Muusikon työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, mikä aiheuttaa omat terveysriskinsä.

– Tavallisimpia muusikkojen vaivoja ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvaivat, kuten nivelten ja jänteiden kulumat ja kiputilat sekä hermopinteet. Yleisiä ovat myös erilaiset psyykkiset vaivat, kuten ahdistus- ja masennusoireet sekä kuuloon liittyvät ongelmat, listaa järvenpääläinen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Miikka Peltomaa Korvalääkärikeskus Ainosta.

Peltomaa on Suomen ensimmäisiä muusikoiden hoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Hän korostaa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä vaivojen torjunnassa.

– Muusikkojen terveyttä pitäisi suojella opintojen varhaisvaiheesta alkaen kiinnittämällä huomiota esimerkiksi soittoasentojen ergonomiaan. Asentovirheet kostautuvat usein vuosien myötä erilaisina rasitusvaivoina.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi valtaosa Sibelius-Akatemian opiskelijoista kärsii vähintään ajoittain soittoa haittaavista tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvaivoista.

Elina Kangas havaitsi Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselle tekemässään pro gradu -tutkielmassa opiskelijoiden rasitusvammojen johtuvan liiallisesta soittamisesta tai voiman käytöstä, staattisesta lihasjännityksestä, huonosta lihaskunnosta, stressistä tai ulkopuolisista tekijöistä. Rasitusvammat paitsi rajoittavat soittamista myös aiheuttavat masennusta. Erityisesti vamman uusiutumisriski koetaan hyvin stressaavana.

Eri instrumentteihin liittyy erilaisia rasitustekijöitä. Suurta kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi pianistin sormien ja jousisoittajan jousikäden toistoliikkeet.

– On kuitenkin muistettava, että jokainen muusikko tekee yksilöllistä työtä. Samankin instrumentin soittaja harjoittelee eri tavoin kuin kollegansa, Peltomaa muistuttaa.

Kaikille muusikoille yhteinen kuormitus kohdistuu korviin.

– Muusikoilla on todettu selvästi muuta väestöä enemmän korvaoireita, kuten tinnitusta. Melun vaurioittaessa korvia haitta kuulolle on pysyvä.

Laulajilla instrumenttina toimii oma keho. Oireilu liittyy heillä yleisimmin äänenkäyttöön; ääni saattaa esimerkiksi käheytyä tai äänihuuliin voi tulla kyhmyjä. Sinänsä viaton virusinfektion aiheuttama kurkunpään tulehduskin voi uhata laulajan työkykyä.

Ramppikuume on tuttu riesa täydellisyyttä tavoitteleville, teknisiä virheitä ja kriitikon hampaita vältteleville muusikoille. Niin avoimesti kuin monet taiteilijat ovatkin Vesa-Matti Loirin tavoin esiintymisjännityksestään kertoneet, vaietaan ongelmasta yhä usein ja apu siihen voi jäädä hakematta.

– Stressi ja jännitys ovat luonnollinen osa esiintymistä, ja parhaimmillaan muusikko valjastaa ne osaksi onnistunutta suoritusta. Niistä tulee kuitenkin helposti myös painolasti ammattimuusikon työhön, Peltomaa muistuttaa.

Esimerkiksi pianovirtuoosi Vladimir Horowitz vältteli esiintymislavoja jopa vuosikymmeniä epäonnistumisten pelossa.

Esiintymisjännitystä voidaan helpottaa erilaisin hengitys-, rentoutus-, keskittymis- ja mielikuvaharjoituksin sekä minäkuvaa ja itsetuntoa kehittämällä.

Myös esiintymiskokemuksen karttuminen taltuttaa jännitystä. Kun musiikkia harrastava lapsi tottuu pienestä pitäen esiintymään, oppii hän paremmin ymmärtämään jännityksen roolin esiintymiseen valmistavana tilana. Lapselle on turha sanoa ”älä jännitä”. Sen sijaan tulisi korostaa jännityksen kuuluvan esiintymiseen ja antavan siihen voimia.

VAPPU PITKÄNEN

TSTV - uusimmat