Lasten ateriarytmistä pitää huolehtia helteelläkin.

Lasten ateriarytmistä pitää huolehtia helteelläkin

Turun Sanomat 5.7 2010 02:29:06

– Kuumimman helteen aikana kannattaa tarjota niin lapsille kuin aikuisillekin viileitä ruokia. Kannattaa myös harkita lämpimien ruokien siirtämistä suosiolla iltaan, jolloin on viileämpää ja ruokakin maistuu jo paremmin, Talvia suosittelee.

Ja muistuttaa samaan syssyyn, että on luonnollista, että lapsen ruokahalu vaihtelee.

– Vanhempien ei siis tarvitse huolestua, vaikka jonain päivinä ruokamäärät jäisivät vähäisemmiksi.

Talvia kehottaa pitämään lomillakin mahdollisuuksien mukaan kiinni jonkinlaisesta ateriarytmistä.

– Pienelle lapselle on tärkeää tarjota ruokaa säännöllisin väliajoin, jolloin nälkä ei kasva liian suureksi ja aiheuta väsymystä ja kiukkuisuutta. Jos syödyt ruokamäärät meinaavat jäädä kovin pieniksi, päivään voi lisätä yhden tai kaksi selkeää välipalaa.

Mitä syötävää sitten kannattaa pakata mukaan esimerkiksi auringon paahtamalle uimarannalle? Talvian mukaan hyviä vaihtoehtoja on monia.

– Toreilla ja kaupoissa on mahtavat valikoimat kotimaisia vihanneksia ja marjoja, niitä kannattaa ehdottomasti pakata evääksi. Monet lapset syövät mieluummin vihannespaloja kuin valmiiksi sekoitettuja salaatteja. Kotona voikin pestä ja paloitella jo valmiiksi esimerkiksi porkkanaa, kurkkua, paprikaa ja kukkakaalia.

Kirsikkatomaatit ovat makeita syötäviä, samoin herneet ja mansikat. Kätevä vaihtoehto rantaeväiksi ovat myös valmiit hedelmistä ja marjoista valmistetut lasten ruokasosepurkit, jotka maistuvat yleensä myös aikuisille. Valikoimista löytyy myös hieman jugurttia sisältäviä soseita. Kuumassa säilyvät hyvin myös hapankorput, näkkärit ja kuivattu ruisleipä.

Eväät kannattaa pakata kylmälaukkuun, jossa ruuat ja juomat säilyvät kauemmin pilaantumatta.

– Jos uimassa ollaan kauan, kannattaa syöminen aloittaa kuumassa nahistuvista eväistä, esimerkiksi makkara- ja juustoleivistä. Helposti pilaantuvat tuotteet, esimerkiksi jugurtit, jättäisin suosiolla kotiin, jollei mukana ole kylmälaukkua.

Säännöstele nakkeja
ja makkaroita

Moni ostaa hellesäällä jälkikasvulleen sipsejä ja snakseja suolatasapainon säilyttämiseksi.

– Suolatasapainon järkkyminen ei ole helteelläkään ensimmäinen uhka. Tärkeintä on muistaa juoda riittävästi. Suoloja saamme myös ihan tavallisesta ruoasta, ei siihen erityisesti perunalastuja tarvita, Talvia huomauttaa.

Suositut kesäherkkumme makkarat ja nakit maistuvat myös lapsille, mutta liikaa niitä ei kannata heille tarjota.

– Nakkeja ja makkaroita voi antaa lapselle kerran pari viikossa, ei päivittäin, sillä ne sisältävät runsaasti nitriittiä ja suolaa. Kaupoissa on tosin saatavilla tavallisten lisäksi myös nitriitittömiä makkaroita ja nakkeja.

Jäätelöön ravitsemusasiantuntija on itsekin heikkona, niin kesällä kuin talvellakin.

– Jäätelö on maukas, erinomainen kesäherkku. Jatkuvaksi aterian korvikkeeksi siitä ei kyllä ole, sisältäähän se yleensä melko paljon rasvaa ja sokeria ja kohtalaisen vähän tärkeitä ravintoaineita.

Jos jäätelöä syödään perheessä usein, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä ostaa.

– Selkeissä perusmauissa, sorbeteissa ja maitojäätelöissä on huomattavasti vähemmän energiaa ja rasvaa kuin erilaisissa kinuski-pähkinä-suklaaterästetyissä kermajäätelöissä. Myös annoskoolla on merkitystä. On eri asia syödä jäätelöpuikko kuin megahypertuutti.

Pakottaminen voi
vähentää ruokahalua

Talvia muistuttaa, että hyvään ruokavalioon kuuluu ympäri vuoden kaikenlaisia ruokia. Mikään ruoka ei ole sellaisenaan hyvä tai huono, sallittu tai kielletty.

– Olennaista on se, kuinka paljon ja usein mitäkin ruokaa syödään. Ravintosisällöltään monipuoliset, terveyttämme, hyvinvointiamme ja jaksamistamme edistävät ruuat muodostavat ruokavalion rungon. Sitä voi sitten täydentää herkuiksi kutsutuilla, hyvältä maistuvilla mutta ravitsemuksellisesti vähän yksipuolisemmilla ruuilla.

Parasta mitä lapselle voi ruokaan liittyen tarjota on säännöllinen ruokailu, mahdollisimman monipuolinen ruokavalikoima ja rento ruokailuilmapiiri.

– Näistä viimeisin ei ole suinkaan vähäisin: syömään pakottaminen, uhkailu ja kiristys eivät lisää syömistä, vaan voivat päin vastoin vähentää lapsen halua ja kiinnostusta syödä. Syöminen saa olla meille kaikille iloinen asia, Talvia muistuttaa.

VAPPU PITKÄNEN