Ante Johansson
Pojilla ja juuri synnyttäneillä hatarimmat tiedot ehkäisystä
Turun Sanomat 7.6 2010 02:36:21
Suomalaisten poikien ehkäisytietoutta tulisi parantaa, vaatii ylilääkäri Dan Apter
Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta. Hän myös hämmästelee sitä, että
synnytyksen jälkeinen raskauden ehkäisy on yhä pitkälti myyttien ja uskomusten varassa.
Suomalaisilla nuorilla on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvät tiedot ehkäisy- ja seksuaaliterveysasioista. Kotimaiset tutkimukset kuitenkin paljastavat, että poikien tietämys on keskimäärin paljon tyttöjä heikompi eikä tieto myöskään jakaudu tasaisesti nuorison kesken.
– Terveystieto on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi oppiaineeksi ja sitä on syytä kehittää edelleen. Opetussuunnitelmien yhteydessä on puhuttu sen supistamisesta, mikä olisi erittäin huono ratkaisu, ylilääkäri Apter varoittaa.
Hän patistelee niin poikien kuin tyttöjenkin vanhempia ottamaan ehkäisyasiat ajoissa esille jälkikasvunsa kanssa. Seksiin liittyvistä asioista puhumista ujostellaan ja kartetaan yhä monessa perheessä.
Ehkäisy on monelle täysin tulottomalle tai pienituloiselle nuorelle kallis paukku. Se maksaa menetelmästä riippuen muutamasta kympistä satoihin euroihin vuodessa. Väestöliitto ja STM:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden työryhmä ovatkin ehdottaneet maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille.
Muissa Pohjoismaissa hormonaalinen ehkäisy ja kondomit ovat alle 20-vuotiaille joko kokonaan tai osittain maksuttomia. Esimerkiksi Norjassa maksuton ehkäisy laski nuorten tekemien raskauden keskeytyksien määrää neljänneksellä.
Petrattavaa olisi Apterin mukaan aikuisillakin erityisesti synnytyksen jälkeisessä raskauden ehkäisyssä.
– Synnytyksen jälkeen ehkäistään yhä pitkälti myyttien ja uskomusten varassa. Vaikka kontaktit terveydenhuoltoon ovat tuossa vaiheessa tiiviit, se ei näytä auttavan asiaa, ylilääkäri hämmästelee.
Raskauden keskeytyksistä lähes kymmenen prosenttia tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet edeltävän vuoden aikana. Tiedot hedelmällisyyden palautumisesta synnytyksen jälkeen ovat ilmeisen hataria ja myös imetyksen ehkäisytehoon luotetaan liikaa.
Tosiasiassa imettäminen suojaa uudelta raskaudelta 98-prosenttisesti vain seuraavien ehtojen täyttyessä: Synnytyksestä on kulunut enintään puoli vuotta, kuukautiset eivät ole vielä alkaneet, äiti imettää säännöllisesti (neljän tunnin välein) eikä lapsi saa lainkaan lisäravintoa.
Eri tilanteisiin ja eri ihmisille sopivat erilaiset ehkäisymenetelmät. Alle 18-vuotiailla yleisin ehkäisymuoto on kondomi, 18–35-vuotiailla e-pilleri ja yli 35-vuotiailla kierukka.
Julkisuudessa on käsitelty paljon jälkiehkäisyä, jota käytetään varsinaisen ehkäisyn epäonnistuttua tai suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Apterin mukaan jälkiehkäisyn huonoja ja hyviä puolia on vahvasti yliarvioitu.
– Ehkäisymenetelmänä se ei ole läheskään yhtä tehokas kuin jatkuvasti käytetty hormonaalinen ehkäisy tai kondomi. Toisaalta se ei aiheuta mitään lääketieteellisiä ongelmia, jos sitä joutuu käyttämään.
Apter korostaa, että jälkiehkäisy on hätäratkaisu, joka on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
– Tavaksi sitä ei voi ottaa, eli jatkuva ehkäisy on hoidettava muilla menetelmillä.
VAPPU PITKÄNEN