Matkailu

Paholaisen luola Siguldan vetonaula Latviassa

Matkailu | Turun Sanomat 2.12.2009 01:31 |

Tarinan mukaan paholainen kulki kauan sitten matkallaan Latviassa Gauja-joen lähistöllä. Yhtäkkiä vanha vihtahousu kuuli kukon kiekuvan ja pelästyi. Oli parasta suunnata äkkiä turvaan, ja piru löysikin joen penkereeltä sopivan luolan jonne kömpiä. Siellä tämä pelkuri nukkui aamuun asti, ja yön aikana sen hengitys muutti luolan seinämät mustiksi.

Tuskin osasi paholainen tuolloin ajatella, että nykyään tämä 19 metriä pitkä Paholaisen luola on yksi Gauja-jokilaakson kansallispuistossa olevan Siguldan kaupungin vetonauloja.

Ja onpa alueella muitakin hiekkakiveen syntyneitä luolia, kuten esimerkiksi Baltian mahtavin luola, maanalaisen lähteen synnyttämä lähes 20 metriä syvä, 12 metriä leveä ja 10 metriä korkea Gutmanin luola. Luolan seinämiin on uurrettu kaiverruksia, joista varhaisimmat on tehty 1500- ja 1600-luvuilla. Uusimmat on puolestaan tehty tänä vuonna, sillä monet turistit yrittävät raaputtaa puumerkkinsä kiveen.

Paikallisten suosiossa

Latvian pääkaupungista Riiasta noin 55 kilometriä itään sijaitsevaa Siguldaa kutsutaan Latvian Sveitsiksi, sillä maan tasaisiin länsiosiin verrattuna maisemat ovat huomattavasti mäkisempiä.

Esimerkiksi Riiasta matkaa Siguldaan kätevästi junalla. Lippu on suomalaisen VR:n hintoihin verrattuna lähes ilmainen, sillä hieman yli 50 kilometrin matka maksaa noin 1,5 latia, eli jonkin verran yli kaksi euroa. Junan ikkunasta on myös mukava tarkkailla, miten Riian kaupunkialue muuttuu hiljalleen metsäksi. Ja syksyisin radanvarressa vilisee runsaasti sienestäjiä.

Sigulda vaikuttaa juna-aseman ympäristön perusteella aivan tavalliselta pikkukaupungilta, jossa sen lähes 15 000 asukkaan on hyvä olla ja elää, mutta joka ei tarjoa mitään valtavia elämyksiä.

Kun kävelee asemalta pari kilometriä kohti Gauja-joen laaksoa, ei tarvitse ihmetellä, miksi alue on vetänyt turisteja 1800-luvun lopusta lähtien. Tuolloin aloitti toimintansa Riian ja lähellä Viroa olevan Valkan välinen rautatie, ja näin latvialaisten oli helppo tehdä päiväretki Siguldaan.

Ritarien perintö

Gaujan kansallispuisto perustettiin vuonna 1973, ja tarkoitus oli turvata historiallisesti arvokkaan alueen säilyminen.

Jokilaakson pohjoisreunalla häämöttää yksi Latvian tunnetuimmista nähtävyyksistä, Turaidan linna. Linna on osa suurta, yli 40 hehtaarista museoaluetta.

Linnan paikalla oli alun perin liiviläistäisten rakentama puinen linnoitus, jonka kuitenkin ristiretkeläiset sytyttivät palamaan vuonna 1212. Kaksi vuotta myöhemmin Riian arkkipiispa rakennutti tilalle tiiliseinämäisen linnan. Linnoitusta tosin rakennettiin ja paranneltiin vielä 1600-luvullakin.

1700-luvun lopulla linna kärsi pahoja vahinkoja tulipalossa, ja rauniot jäivätkin oman onnensa nojaan pitkäksi aikaa, kunnes entisöintityöt aloitettiin 1970-luvulla.

Turaidan linnan tornista oli ritarien mukava katsella ja vahtia Gauja-jokilaakson maisemia, ja niin on myös nykyritarin, jahka torniin on saanut ensin kivutuksi. Seinän vierustoja ylös johtava portaikko on todella ahdas, kuten linnoissa yleensä, jotta vihollisten olisi ollut vaikea tunkeutua niihin. Kun käytävällä risteilee vielä kymmeniä kohteliaisuussäännöistä piittaamattomia turisteja, saattaa muille tilaa tehdessään repäistä takkiinsa palkeenkielen.

Ylhäällä vaiva kuitenkin palkitaan, ja jos on liikkeellä ruska-aikaan, levittäytyy silmien eteen kilometritolkulla värikästä metsää. Monet matkustavat paikalle myös keväällä, kun luonto aloittaa kukoistuksensa.

Jokilaakson eteläpuolella puiden suojassa on lisää linnoja. Aivan vieretysten ovat Siguldan uusi ja vanha linna, joille on noin kilometrin matka Siguldan rautatieasemalta.

Vuosina 1207–1226 rakennetun Siguldan vanhan linnan eli Segewoldin rauniot ovat myös muistona ajalta, jolloin paikkaa hallitsivat ristiretkeläiset. Linnasta saattaisi olla nykyään jäljellä vielä enemmän, jos se ei olisi tuhoutunut pahasti 1700-luvun alussa suuressa Pohjan sodassa. Nykyään rauniot toimivat amfiteatterin kulisseina, ja vuodesta 1993 paikalle on suunnannut tuhansia musiikin ystäviä kesäisin järjestettäville kansainvälisille oopperajuhlille.

Uusi linna on rakennettu vuosina 1878–1889, ja siellä asui aikoinaan Venäjän prinssi Kropotkin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, eli Latvian ensimmäisen itsenäistymisen aikaan, uuden linnan alueella majaili myös paljon kirjailijoita ja toimittajia. Paikka oli varmasti inspiroiva ja oiva kirjoittamiseen, mutta tarina kertoo, että öiseen aikaan asukkaita häiritsi kummitus.

Matka yläilmoissa

Koska nähtävyydet ovat molemmin puolin jokea, pitää sen yli jotenkin myös päästä. Ylittämisen voi tehdä toki kävellen tai autolla siltaa pitkin, mutta ”Alpeilla” kun ollaan, on mielenkiintoisin mahdollisuus käyttää ylitykseen köysirataa. Tosin vaijerin varassa liikkuvaan koppiin päästäkseen kannattaa varautua jonotukseen.

Linnojen ja luolien lisäksi matkailija voi tutustua esimerkiksi alueella oleviin historiallisesti arvokkaisiin taloihin ja kartanoihin. Rämäpäät voivat hyppiä benji-hyppyjä ja kiipeillä kallioilla, ja talvella Sigulda muuttuu tunnetuksi talviurheilupaikaksi.

Myös lentämistä voi kokeilla heittäytymällä alhaalta puhaltavan ilmavirran armoille. Siitä pitää huolen Aerodium, itä-Euroopan ensimmäinen pystysuuntainen tuulitunneli.

SIMO AHTEE

TSTV - Uusimmat