Lauantai 21.4.2018Anssi, Anselmi

Pariisin historia yhdellä iskulla

Kun Pariisin matkalainen on nähnyt pakolliset Louvren ja Musée d’Orsayn, on Marais’n kaupunginosassa sijaitseva Musée Carnavalet hyvä käyntikohde. Se tarjoaa oivan läpileikkauksen siitä, kuinka Pariisi kehittyi kuninkaallisen hovin ja vallankumouksen näyttämöstä 20 kaupunginosan taiteilijakaupungiksi.

Rakennus on jo itsessään nähtävyys: 1548–1560 rakennettu Hôtel Carnavalet on yksi Pariisin harvoista renessanssirakennuksista. Tekijät olivat nimekkäitä: julkisivun veistoksista vastasi kuvanveistäjä Jean Goujou, joka suunnitteli myös osan Louvren julkisivun koristeista.

1600-luvulla Carna-valet’n sivusiipiä korotti arkkitehti Francois Mansart (1598–1666), sama mies, joka antoi nimensä mansardikatolle käytettyään sitä useissa kuninkaallisissa rakennuksissa.

Taitekatto oli tosin tullut tutuksi jo Carnavalet’n alkuperäiselle arkkitehdille Pierre Lescotille (1510–1578) Louvren suunnittelun yhteydessä 1553, siis kauan ennen Mansartin syntymää.

Musée Carnavalet laajeni vuonna 1989 viereiseen Hôtel Le Peletieriin. Sen pohjakerroksessa oleva arkeologinen osasto valottaa esihistoriallista aikaa sekä Pariisin edeltäjää, noin 100 jKr. perustettua gallialais-roomalaista Lutetian kaupunkia. Ranskan vallankumous -osastolla voi tarkastella Bastiljin linnoituksen pienoismallia, joka on tehty linnoituksen kivistä. Bastiljin purkutöitä johtanut Pierre-Francois Palloy nimittäin teetti kymmeniä pienoismalleja, jotka lähetettiin maan kaikkiin hallinnollisiin piireihin juhlistamaan Ranskan uutta kansallispäivää.

1900-lukua esittelevässä kerroksessa on esillä Marcel Proustin makuuhuoneen sisustus hänen asunnostaan 102, Boulevard Haussmann. Sen yksinkertaisessa messinkisängyssä loikoillen mies kirjoitti öisin kirjaansa Kadonnutta aikaa etsimässä. Osastolla on nähtävillä myös Pariisi-aiheisia tauluja ja valokuvia, joita museolla on mittava kokoelma.

Yksi Carnavalet’n päärakennuksen 1. kerroksen gallerioista on omistettu vuosina 1677–1696 talossa asuneen Markiisitar de Sévignén henkilökohtaisille esineille. Esillä on kaukoidän tyyliin kultakoristeltu kirjoituspöytä, jonka ääressä leskirouva ja maailmannainen kirjoitti kuuluisat kirjeensä tyttärelleen Françoiselle. Tytär joutui hautautumaan Etelä-Ranskan syrjäkulmille naituaan kreivi de Grignanin, joka nimitettiin Provencen kenraalikuvernööriksi. Äiti piristi tytärtään eloisilla ja älykkäillä kuvauksilla hovin juonitteluista, sodasta ja Pariisin tapahtumista.

Pariisin kaupunki osti Hôtel Carnavalet’n 1866 tehdäkseen siitä kaupungin historiaa julistavan museon. Kaupunkisuunnittelusta vastanneen paroni Haussmanin toiveesta rakennuksen ulkoasu palautettiin lähes alkuperäiseen asuunsa. Osa museoon tarkoitetuista kokoelmista kuitenkin paloi vuoden 1871 taisteluissa, jotka alkoivat maan hallituksen armeijan hyökättyä silloisen Pariisin kommuunin eli vallankumoushallituksen kimppuun. Musée Carnavalet avattiin lopulta vuonna 1880.

Rakennuksen viehätystä täydentävät komeat pihat. Sisäänkäynnin yhteydessä olevaa kunniapihaa – Cours de honneur – koristaa aurinkokuningas Ludvig XIV:n patsas. Puutarhapihan pensaat on leikattu geometriseen tyyliin ja ruusut hehkuvat pihalla kesäisin.

Kaikki tämä tarjoillaan ilmaiseksi, ainoastaan erikoisnäyttelyihin on sisäänpääsymaksu.

Musée Carnavalet, 23 rue de Sévigné, 75003 Paris, http://carnavalet.paris.fr

PÄIVI TOLONEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.