Matkailu

Lapin kullan hohto hiipumassa

Matkailu | Turun Sanomat 5.9.2012 04:00 |

Kun kultakuume iskee ja vie ensin pikkusormen, on vaarassa joutua elinkautiseksi täitä, saivareita ja muita hippuja vaskaamaan. Sitten tavoitteena on enää pyrkyrien palsta. Mutta nyt koko perinne uhkaa hiipua.

Lapin luonto luo outoa taikaa ja kulta suuria odotuksia. Legendaarisen Lemmenjoen lisäksi Lapin selkoset ovat täynnä kullan etsimisen historiaan kuuluvia paikkoja. Mobergin kämppä, Kruunun Stationi, Ivalojoki, Sotajoki, Laanila, Tankavaara. Entisiin ja nykyisiin kullanhuuhdonnan paikkoihin törmää väkisin, jos hiukankin Lapissa liikkuu.

Kultamiehiin tutustuminen on helppoa. Inarin Matkailuhotelli, Ivalon Kultahippu, Laanilan ravintola ja Savottakahvila, Saariselan Panimo, Tankavaaran Wanha Waskoolimies. Kun noissa paikoissa pitää silmänsä auki, kohtaa väistämättä muutaman elinkautisen, jotka puhuvat ihaillen luteista, täistä ja saivareista. Ja kaikkien ainakin salaisena toiveena on vihdoin löytää Lapin kullan emokallio. Sillä pitäähän sen jossain olla, ei muuten sellaista kultamäärää Lapin jokien ja purojen reunamilta ja pohjilta olisi jo löytynyt.

Hyvä paikka tavata kultamiehiä on myös Kutturan kultakioski. Siellä on naisia ja äijiä jurisemassa, ovat tulleet valtauksiltaan postia hakemaan ja vähän maistelemaan sivistystä. Varmaan se ikuinen iljetyksen syöminen alkaa kyllästyttää.

Isomuksia ja iljetystä

Taitaa olla aika selventää käsitteitä. Elinkautinen on Lapin kullan lumoihin kiinni jäänyt. Muualle hän ei enää kaipaa. Paitsi sinne pyrkyrien palstalle. Se taas on Inarin hautausmaalla kultamiesten ikioma hautapaikka.

Lutikat, täit, saivaret ja isomukset ovat kultahippujen mittoja. Iljetys on perinteinen kultamiehen muona. Nötköttiä ja makaroonia haudutetaan ja syödään kun ehditään.

Tarinoissa eläviä Lapin kuuluja kultamiehiä ovat mm. Yrjö ”Karhu” Korhonen, Niilo ”Nipa” Raumala, Heikki ”Kultasilmä” Kokko, Kullervo ”Kone” Korhonen, Jalmari Hepo-oja, Jukka Pellinen, Jaakko Isola.

Nykyisin Lapista saadaan kaivettu vuosittain noin 20 kiloa irtokultaa, suurin osa Lemmenjoen alueelta. Lapin kulta on metallien arvopörssissä paljon korkeammalla kuin tavallinen kulta. Erikoisista hipuista saa maksaa rutkasti Lapin lisää. Yli 130 gramman isomuksesta on hintapyyntö 35 000 euroa. 192-grammaisesta pyyntö on 70 000 euroa ja 67-grammaisesta 15 000 euroa.

Evert suurin, hengetön pienin

Kultahippujen vakiintuneet mitat ja nimet ovat: hengetön alle 0,5 grammaa, saivare alle gramman, penikkatäi 1-2 g, täi 2-4 g, lutikka 5-9 g, russakka 10-14 g ja isomus yli 15 grammaa.

Suurin Lapista löydetty hippu on Evert Kiviniemen 1935 Luton latvoilta kaivama 392,9 gramman Evertin nimen saanut möhkäle. Toiseksi suurimman eli 385,36 gramman Aleksin löysi Hangasojan suulta Aleksi Kiviniemi 1935. Kolmanneksi suurin on Ollilan, Telilän ja Kankaan löytämä Tähtihippu vuonna 2004 Miessijoesta.

Tämän kesän suurimmaksi löydöksi on raportoitu 37 gramman hippu Lemmenjoelta. Palsinojalta on löytynyt yli 15-grammainen.

Aarre hukassa, tulevaisuus epävarma

Paljon on vielä kultaa löytämättä. Kultaperinne kertoo Jaakko Isolan kätkemästä suuresta kulta-aarteesta. Isola löytyi kuolleena valtaukseltaan syyskuussa 1978. Kämpässä oli pullossa sen kesän saalis Mutta 30 vuoden uurastuksen tulos, kymmeniä kiloja kultaa, oli kateissa Sen uskotaan olevan jossain salaisessa kätkössä.

Suurin uhka Lapin kullankaivajille on konekaivun kielto. Kultamiesten mielestä valtio on sosialisoimassa heidän omaisuutensa ja elinkeinonsa. Käsipelillä kaivavat pelkäävät tulevia suuria vuokria ja maastoliikennelupien korkeita hintoja. Vain osa kaivajista aikoo jatkaa valtauksillaan.

Kullankaivun lopettaminen uhkaa vaskaajien mielestä koko Lapin turismia, kun salaperäinen Lapin kullan hohto hiipuu.

Eduskunta päätti konekaivun kiellosta ja lapiokaivun vaikeuttamisesta maaliskuun 15. päivänä 2011 äänin 147-13. Siirtymäaikaa konekaivuun lopettamiselle on vuoteen 2020 saakka.

LAURI OILINKI

TSTV - uusimmat