Matkailu

Taiteiden Barcelonassa ei saa olla kiire

Matkailu | Turun Sanomat 8.8.2012 03:31 |

“Katso huipulle! Eikö se näytä siltä, kuin maa yhtyisi taivaaseen. Tämä mosaiikkien leimahdus on ensimmäinen asia, jonka Barcelonaan saapuvat merimiehet näkevät. Se on räiskyvä tervetulotoivotus!”

Näin totesi aikoinaan maailmankuulu arkkitehti Antonio Gaudi (1852-1926) suunnittelemansa roomalaiskatolisen kirkon, Sagrada Familian, korkeimmille kipuavista torneista.

Monille Barcelona on yhtä kuin Gaudi. Tuo erikoislaatuinen nero, jonka käden jälkiä voi ihastella joka puolella kaupunkia.

Gaudi suunnitteli hänen päätyönään pidettyä Sagrada Familiaa 40 vuotta ja kehitti siihen koko ajan jotain uutta. Pitääkseen langat paremmin käsissä, Gaudi muutti lopulta kirkkoon asumaan, ja nukkui siellä viimeiset 16 elinvuottaan.

Gaudin luomukset muodostavat huikean vastakohdan kylmän pohjolan suoraviivaiselle ja pelkistetylle arkkitehtuurille. Oli kyseessä Sagrada Familia, La Pedrera, Casa Batllo tai Park Guell, kaikissa niissä hehkuvat värikylläiset mosaiikit, mielikuvitusta hivelevät, huikeat muodot sekä omalaatuiset koriste-elementit.

Tästä huolimatta Alvar Aallolla ja Gaudilla on jotain yhteistä; molemmat saivat inspiraationsa luonnosta.

Sagrada Familian kupolin sisäpuoli muistuttaa kukkapeltoa, kierreportaat puolestaan simpukan kierrettä. Park Guellin kupolin pää on saanut innoituksensa kärpässienestä, La Pedreran portit imitoivat perhosen siipiä ja talon kultainen yksityiskohta mehiläiskennoa.

Taidetta joka askeleella

Vaikka viikko vierähtäisi helposti pelkästään Gaudin maailmaan uppoutuen, Barcelonasta löytyy paljon muutakin.

Kaupungin kaduilla voi kirjaimellisesti törmätä taidemaalari, kuvanveistäjä ja keraamikko Joan Miron (1993-1983) teoksiin. Barcelonalaisesta Mirosta oli määrä tulla kirjanpitäjä vanhempiensa tahdosta. Hän sai kuitenkin – maailman onneksi - hermoromahduksen, ja päätti antautua sen jälkeen kokonaan taiteelle.

Yksi massiivisimmista töistä on Joan Miro -puistossa, vesialtaassa seisoskeleva 22-metrinen Dona i Ocell, Nainen ja lintu. Humoristinen työ on yksi kolmesta keskellä kaupunkia sijaitsevasta teoksesta, jotka Miro teki tervehdykseksi Barcelonan vierailijoille.

Varsinainen pyhättö, Joan Miron säätiö, sijaitsee kuitenkin kauniin Montjuic-vuoren huipulla. Valkoisessa villassa on esillä taiteilijan tärkeimpiä maalauksia sekä hauskoja veistoksia, jotka seisoskelevat tai istuskelevat kuumalla kattoterassilla.

Kubisti ja surrealisti kohtaavat

Legendaaristen taiteilijoiden bongailua voi jatkaa Pablo Picassolla (1881-1973). Montcada-kadun Picasso-museossa on esillä maailman laajin yksittäinen kokoelma, yli 3 500 työtä, kubismin mestarin nuoruusvuosilta.

Niitä, jotka rakastavat Salvador Dalia (1904-1989), tuota hullua surrealistia, on edessään muutaman tunnin matka Barcelonasta pohjoiseen.

Jos aikaa on päivä, ja alla vuokra-auto, silloin voi iskeä kolme kärpästä yhdellä iskulla. Ensin ajaa Figueresin Dali-museoon, josta voi kaasutella kohti merta, Port Lligatiin, Dalin merenrantahuvilaan. Paluumatkalla voi vielä koukata La Pera Puboliin ihmettelemän Dalin ja hänen vaimonsa Galan linna.

Jos ”päivä Dalia” aiheuttaa surrealistisia jälkitiloja, kannullinen sangriaa barcelonalaisessa katukuppilassa auttanee takaisin maan pinnalle.

NINA JAATINEN

TSTV - Uusimmat