Maanantai 26.6.2017Jorma, Jarmo, Jere, Jeremias, Jarkko, Jarno

Ellis Island
on miljoonien
siirtolaisten saari

TS/Liisa Simola<br />Vapauden patsaan suunnittelija Frederic-Auguste Bartholdi ei aikoinaan aavistanut, millainen mahtava symboli hänen luomuksestaan tulisi.
TS/Liisa Simola
Vapauden patsaan suunnittelija Frederic-Auguste Bartholdi ei aikoinaan aavistanut, millainen mahtava symboli hänen luomuksestaan tulisi.

LIISA SIMOLA

New Yorkiin on tämän vuosisadan alussa rynnänyt paremman elämän toivossa niin italialaisia, juutalaisia, irlantilaisia, espanjalaisia, kiinalaisia, ukrainalaisia, intialaisia, armenialaisia, kreikkalaisia kuin puolalaisiakin - ja tietysti myös suomalaisia.

Tämän päivän uusmuuttajat eivät enää saavu vanhalle portille Ellis Islandille, jonka kautta vuosisadan vaihteessa runsaat 16 miljoonaa siirtolaista astui Amerikan mantereelle.

Heidän joukossaan oli myös monia suomalaisia. Heistä kertovia asiapapereita ja valokuvia löytyy tänään Ellis Island -siirtolaismuseoon pystytetyistä näyttelyistä.

Vuonna 1992 yleisölle avattu Ellis Islandin siirtolaismuseo on kieltämättä ihmisläheisin ja koskettavin kaikista maailman museoista, kertoohan se miljoonien Ellis Islandin kautta "Amerikan kultamaahan" saapuneiden ihmisten tarinan.

Museossa on kahdeksan eri näyttelyä, jotka ovat levittäytyneet kolmeen kerrokseen. Esillä on mm. 1500 valokuvaa. Eräs niistä esittää Glassportista, Pennsylvaniassa toiminutta suomalaista sosialisti puoluetta ja vieressä oleva nimilaatta kertoo vuosina 1912-1913 sosialistipuolueen jäsenistä olleen peräti 12 prosenttia suomalaisia.

Näytteillä on myös runsaat 2 000 esinettä, joita siirtolaiset toivat mukanaan; vaatteita, kenkiä, taloustavaroita ja soittimia. Taloustavaroiden joukossa Suomea edustaa Margaret Flinck Moultonin vuonna 1923 tuoma kaunis kuparinen kahvipannu.

Museon näyttelyistä löytyy myös erilaisia henkilötodistustuksia. Esillä on mm. Karl Viktor Vikstedtille ja hänen perheelleen Porissa vuonna 1902 myönnetty virkatodistus. Onpa yhden italialaisen siirtolaisen henkilötodistuksen allekirjoittanut itse Benito Mussolini.

Museossa voi kuunnella maahanmuuttajien nauhoitettuja haastatteluja. Siellä on myös kirjasto, kaksi teatteria ja valtaisa taulu, josta voi nappia painamalla saada selville, mihin päin ja kuinka paljon esimerkiksi suomalaisia on Amerikan mantereella asettunut suurina siirtolaisvuosina.

"Minne matka, paljonko on rahaa?"

Ensimmäinen maahantuloasema rakennettiin Ellis Islandille vuonna l892. Se tuhoutui tulipalossa viisi vuotta myöhemmin, ja nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1900.

Vuosien 1892 ja 1924 välissä Ellis Island oli Yhdysvaltain vilkkain maahantuloasema. Noina vuosina maahan saapui saaren kautta keskimäärin 5000 ihmistä päivässä. Vilkkain päivä on arkistojen mukaan ollut huhtikuun 17. päivä 1907, jolloin 11 747 siirtolaista tarkastettiin Ellis Islandilla.

Ellis Islandin mahtavassa virastorakennuksessa siirtolaiset joutuivat ensin lääkärintarkastukseen ja sitten kuulusteltavaksi. Tarttuvia tauteja poteneet eristettiin saaren sairaalaan.

Pelätty silmäsairaus trakooma merkitsi armotta passitusta takaisin kotimaahan. Silmätarkastuksessa käytettiin metallista koukkua luomen kääntämiseksi. Lääkärit totesivat myöhemmin, että koukku levitti todennäköisesti enemmän trakoomaa kuin mikään muu.

Yleensä tarkastus oli melko nopea, mutta vilkkaina aikoina jonot ja ruuhka pakottivat siirtolaiset odottamaan laivoissa parikin piinallista päivää. Vuoroa odotellessa maahanmuuttojat harjoittelivat vastauksia vakiokysymyksiin: "Minne matka, onko sukulaisia, paljonko on rahaa?"

Kaikki ei tietenkään aina onnistunut odotetulla tavalla. Eräs kielitaidoton suomalaisnainen ja kielitaidoton syyrialaisnainen lähetettiin aviopuolisoittensa luo, mutta osoitelaput vaihtuivat ja vaimot joutuvat väärien miesten luo: suomalainen etelään Memphisiin ja syyrialaisnainen pohjoiseen Cincinnatiin!

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.