Sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilla sanotaan työkyvyn ylläpidon olevan kaikkien vastuulla. Tällä tarkoitetaan sitä, että työkyvyn ylläpitoa ei voi ulkoistaa esimerkiksi pelkästään työterveyshuollolle. Työntekijöiden, työnantajien, työsuojelun, työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon pitäisi yhdessä pystyä lisäämään töissä jaksamista. Samaisessa ministeriössä etsitään myös parhaillaan keinoja, joilla voitaisiin pidentää työuria pitämällä parempaa huolta ihmisten työkyvystä ja parantamalla työhyvinvointia.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on päätetty panostaa työkyvyn kohentamiseen tosissaan.

– Meille on noussut esiin tällainen termi kuin varhainen välittäminen. Haluamme puuttua asiaan ennen kuin siitä tulee murheita, alustaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio organisaationsa kuntoprojekteja.

Kuntoprojektien tarkoituksena on löytää liikunnankipinä uudelleen sekä terveellisempien elämäntapojen mukaan eläminen. Ensimmäinen kuntoprojekti suunnattiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen esimiehille.

– Siinä katsottiin vähän peiliin. Oma liikunta oli jäänyt vähälle, ja uutta henkeä tekemiseen ehkä jo kaivattiin. Ajattelimme, että pistetään pomot likoon, toimitaan mallina ja esimerkkinä muille. Samalla näytettiin, että ei tässä ihan vielä olla haudassa, myhäilee Kontio.

Kuntoprojekti, nimeltään BossFit, alkoi vuoden 2009 alussa ja sen yhteistyökumppanina toimi Paavo Nurmi -keskus. Vuoden kestäneeseen kuntoprojektiin kuului kuusi niin sanottua lähipäivää, jolloin kokoonnuttiin yhteen isommalla porukalla. Projekti alkoi osallistujien kunnon kartoittamisella, jonka suoritti PNK omilla testeillään.

– Se oli myös sosiaalista toimintaa. Nähtiin porukkaa erilaisessa ympäristössä. Kenelläkään ei ollut kauluspaitaa tai nappeja olkapäillä, kertoo projektiin osallistunut aluepalopäällikkö Kari Alanko.

Kuntoprojektiin saivat osallistua laitoksen laajennetun johtoryhmän jäsenet, jotka kokivat osallistumisen omalta osaltaan hyödylliseksi. Osallistumisprosentti pomojen osalta olikin korkea, ja osallistujat saivat itse myös vaikuttaa projektin sisältöön.

Lähipäivinä kuntoilevat pomot testasivat uusia kuntoilumuotoja, mutta kuulivat myös Paavo Nurmi -keskuksen asiantuntijoilta luentoja esimerkiksi ruokailutottumuksista.

– Ruokailuluento oli todella valaiseva. Ennen tuli kaupassa käydessä vaan kaavittua kärryyn mitä sattui. Nyt kaupassa kestää paljon kauemmin, kun ravintoa tulee mietittyä tarkemmin. Kaikki kuidut ja muut täytyy tarkastaa tuotteista, nauraa Alanko.

Vuoteen mahtui kuusi pomojen yhteistä kuntoilupäivää. Muuten kuntoilu jäi projektiin osallistuneiden oman aktiivisuuden varaan. Mutta pelastuslaitoksen sikariporras intoutui kuntoilusta uudelleen sen verran tosissaan, että lepsuilua vuoden aikana ei ollut käytännössä lainkaan havaittavissa.

– Jotkut menivät ihan insinööritasolle asti. Hommattiin sykemittareita ja tehtiin itsekin tarkkoja mittauksia, havainnollistaa Alanko, joka itse aloitti kuntoprojektin aikana täyttää harjoituspäiväkirjaa.

– Harjoituspäiväkirjasta voi kyllä minun kohdallani helposti kesäloman erottaa, myöntää Alanko ja viittaa siihen, että vuoden aikana osattiin myös hetkittäin irrottautua kuntoiluprojektista.

Vuoden mittaisen kuntoprojektin lopuksi osallistujien fysiikka testattiin uudelleen Paavo Nurmi -keskuksessa. Tulokset olivat enemmän kuin onnistuneet.

– Projektin vaikutus oli erinomainen. Kaikilla oli testien mukaan kunto noussut, valaisee pelastuspäällikkö Kontio.

– Joku treenaa jo maratonille, useat ovat lopettaneet tupakinpolton ja kaikki varmaan miettivät enemmän ruokavaliotaan, täydentää Alanko.

BossFitin tulokset olivat niin lupaavia, että Varsinais-Suomen pelastuslaitos aloitti vastaavan kuntoprojektin laitoksen päivä- tai toimistotyötä tekeville naistyöntekijöille. Tämä projekti nimettiin luonnollisesti LadyFitiksi.

– Olen todella tyytyväinen tähän projektiin. Painoa on tippunut ja kipinää tuntuu muutenkin olevan tekemiseen aikaista enemmän, kertoo Kirsi Koskinen, joka työskentelee pelastuslaitoksella toimistonhoitajana.

– Kyllä se on aina viikon kohokohta, kun pääsee porukalla yhdessä kuntoilemaan. Sitä odotetaan innolla joka kerta, Koskinen jatkaa.

Yhteisen kuntoilun lisäksi Koskinen kertoo kuntoilevansa noin 3–4 kertaa viikossa itsenäisesti. Lisäksi ruokavaliota on tullut tarkasteltua kriittisesti.

– Kaikkea saa edelleen syödä, kunhan sen tekee kohtuudella, kertaa Koskinen, joka paljasti painonsa tippuneen projektin ansiosta sen verran paljon, että hänen on pitänyt vaihtaa työvaatteita pienempään kokoon.

Pelastuslaitoksen tulokset työkyvyn ylläpitämiseksi ovat olleet ilmiselvästi huomattavia niin pomojen kuin naistyöntekijöidenkin kohdalla.

– Nämä ovat niitä keinoja, joilla pidetään poissaoloprosentti töistä pienenä. Tällaisia projekteja kannattaa jatkaa. Muutaman vuoden kuluttua tulokset näkyvät vielä paremmin, tietää pelastuspäällikkö Kontio.