Kuluttaja

Outo annos

Kuluttaja | Turun Sanomat 19.3.2012 05:10 |

Vapaaehtoinen GDA-merkintä on Suomessa laajasti käytössä elintarvikkeissa. Yhteiseurooppalainen merkki pyrkii yhdellä silmäyksellä havainnollistamaan annoksen energiamäärän. Se voi silti johtaa harhaan.

GDA-merkinnän annoskoot on elintarviketeollisuudessa yhteisesti sovittuja. Kaikki valmistajat käyttävät samoja määriä.

– Ongelmana on se, että annoskoko on määritelty kokonaismäärästä pieneksi, joissakin tapauksissa jopa äärimmäisen pieneksi, toteaa elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.

Esimerkiksi Marniemi ottaa perunalastut. Pakkausten kyljessä energiamäärä on merkitty 25 gramman annoskoolle.

– Pienet annokset saavat näyttämään tuotteiden energiamäärät pieninä. Usein elintarviketta syödään kuitenkin pakkaukseen merkittyä annoskokoa enemmän, kuten sipsejä.

Painonhallinnan kysymyksiä työssään käsittelevä ravitsemusterapeutti Sirpa Soini on samaa mieltä. Hän mainitsee puolen litran limonadipullon, jossa GDA-merkintä on 250 millilitralle.

– Energiamäärä pitää kertoa kahdella, mikäli juo koko pullollisen. Vastaavasti karkkipussien kyljessä oleva keskimääräinen annoskoko on 25 grammaa. Tämä on noin kymmenesosa pussin sisällöstä. Nuorelle kuluttajalle laskettu annoskoko ei luultavasti kerro juuri mitään.

Monien tuotteiden kyljessä ilmoitetaan myös elintarvikkeen annoskoon sisältämä sokereiden, rasvojen, tyydyttyneiden rasvojen ja natriumin määrä. Energiamäärän lisäksi merkki kertoo, kuinka suuri prosenttiosuus annoksesta saatava energian ja ravintoaineiden saanti on päivittäisestä suosituksesta. Pakkauksissa voi olla tiedot myös proteiinin, hiilihydraattien ja kuidun määristä.

Prosenttiosuus on laskettu 2 000 kilokalorin päiväsaannista. Määrä vastaa normaalipainoisen, kevyttä työtä tekevän ja kohtuullisesti liikuntaa harrastavan naisen päivittäistä energian tarvetta.

– Mielestäni määrä on laskettu yläkanttiin. Lähempänä totuutta olisi 1 800 kilokaloria näillä kriteereillä laskettuna, Sirpa Soini puntaroi.

Hän neuvoo, että ravintoarvojen kohdalla prosenttilukuja ei kannata liian kirjaimellisesti laskea yhteen ruokavaliota rakentaessa. Kokonaisenergian lisäksi tärkeimmät tarkkailtavat luvut ovat rasvan, sokerin ja suolan määrät.

– Näiden lukujen on hyvä olla mahdollisimman pieniä. Kuidun määrästä kertova luku saa olla suuri. Kuitua saadaan harvoin liikaa. Istumatyötä ja vähän liikuntaa harrastavalla liiallinen hiilihydraattien saanti voi nostaa painoa, Soini sanoo.

GDA:n tullessa markkinoille, Annikka Marniemi selvitti merkin vastaanottoa. Hänen havaintojensa mukaan kuluttajat kokivat merkin haasteelliseksi ja monimutkaiseksi. Merkkiä käyttämällä ruokavalion rakentaminen koettiin liian matemaattiseksi.

– Parhaiten merkki toimii tuotteilla, jotka ovat jo valmiiksi annoskokoisia, kuten esimerkiksi jäätelöt tai leipäpalat. Silloin on helppo havainnoida ja vertailla eri tuotteiden energiamääriä ja ravintoarvoja.

GDA-vertailuarvot ovat samansuuntaiset suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa. Poikkeuksena on sokeri. GDA:ssa käytetään kokonaissokereiden määrää, joten mukana on myös muun muassa viljojen, marjojen tai maidon sisältämä luontainen sokeri. Suomalaisissa suosituksissa puhutaan lisätystä sokerista.

Annikka Marniemi epäilee, ettei merkintää usein laiteta tuotteisiin, joiden käytössä, vertailussa ja valinnassa kuluttajat kaipaisivat enemmän apua. Näitä ovat esimerkiksi paljon sokeria, rasvaa tai suolaa sisältävät tuotteet.

Suomessa ei ole tilastoitu GDA-merkittyjä tuotteita.

Elintarviketeollisuusliiton lainsäädäntöprosessin johtajan Marleena Tanhuanpään mukaan merkki on laajasti käytössä. Hän ei ole huomannut yritysten jättävän merkkiä pois sen vuoksi, että tuotteessa olisi jotain ikävää kerrottavaa, kuten vaikkapa korkea määrää sokeria tai rasvaa.

– Syy pois jättämiselle voi olla se, että lakisääteinen merkintä ravintoarvoista 100 grammaa kohden on kattava. Yrityksen pitää miettiä jokaisen tuotteen kohdalla, mitä lisäarvoa vapaaehtoinen merkintä tuo tuotteelle. Myös pakkauskoko voi asettaa rajoituksia.

ETL ei ole selvittänyt, millainen vaikutus merkinnällä on kuluttajien valintapäätöksiin. Euroopan komissio on ajanut GDA-merkintää lakisääteiseksi.

MARIANNE MÄKITALO