Arviolta 1,6 miljoonan suomalaisen vatsa temppuilee. Jotta kurninta, turvotus ja ilmavaivat katoaisivat, lusikoi vatsavaivainen kansa nyt kilvan jogurttia.

TV:n ääressä iltaisin istuessa ei käy epäselväksi, että suomalaisten pakki on tavallisen sekaisin tai täydellisen toimimaton. Massua hellivien jogurttien mainostulva lyö ällikällä. Kysyntä on tuottanut uudissanankin: ruoansulatusjogurtti.

Suomalainen syö vuodessa 20 kiloa erilaisia jogurtteja, ja niihin käytetään noin 180 miljoonaa euroa vuosittain. Erityisesti terveysvaikutteisten jogurttien osuus on kovassa kasvussa.

Ulkomaisten kilpailijoiden vanavedessä Valiokin lanseerasi muutama viikko sitten oman kotimaisen Olo-ruoansulatusjogurttinsa.

– Myynti on ylittänyt kaikki kovatkin odotukset. Lähdimme tavoittelemaan segmentin markkinajohtajuutta ja se on toteutumassa, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Elli Siltala.

Ruoansulatusjogurtit ja vatsaystävälliset jogurtit sisältävät erilaisia probiootteja, jotka ovat terveessä suolistossa eläviä hyödyllisiä bakteereita – yleensä laktobasilleja ja bifidobakteereita. Yleisesti niitä kutsutaan maitohappobakteereiksi, vaikkeivät bifidobakteerit sellaisia kirjaimellisesti olekaan. Valio on pitkään luottanut Lactobacillus rhamnosukseensa, Activian Actiregularis on bakteerin rekisteröity kauppanimike, jossa vaikuttava bakteeri on Lactobacillus casei. Rainbown vatsaystävällisestä jogurtista löytyy puolestaan Lactobacillus acidophilusta ja Bifidobacteriumia.

Tällaisia bakteereitahan on perinteisesti ollut hapattamalla valmistetuissa ruoissa. Nyt tutkimus tarjoaa täsmätietoa. Kaikkien näiden jogurteissa olevien ja viljelemällä tuotettujen maitohappobakteereiden vakuutetaan auttavan pitämään vatsa kunnossa.

Moni haluaa ainakin uskoa niin. Jopa joka viides länsimainen ihminen kärsii ärtyneen suolen oireyhtymästä.

Ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen kirjoittaa Vihdoinkin hyvä olo -kirjassaan, että kärsimme ruoansulatuskanavan bakteerikannan epätasapainosta, koska syömme huonosti: popsimme prosessoitua ruokaa, käytämme runsaasti erilaisia lääkkeitä, saamme ruoastamme paljon säilöntäaineita, kärsimme stressistä ja juomme alkoholia.

Ravitsemustoksikologi, elintarviketutkija ja elintarvikekehityksen professori Seppo Salmisen mukaan ruokamme yletön hygieenisyyskin on vähentänyt tarpeellistenkin bakteerien saantia.

– Nautimme iskukuumennettua ja steriloitua ruokaa, jossa bakteereja ei enää ole, hän sanoo.

Syömämme ruoka vaikuttaa siihen, millaisia bakteereita suolistossamme viihtyy. Normaalisti hyvien bakteerien määrä pitää haitalliset bakteerit kurissa, ellemme itse sotke tätä hyvää systeemiä. Aika moni kuitenkin sotkee, kuten tv-mainoksista voimme päätellä.

Terveen suoliston pinta-ala on useita satoja neliömetrejä. Ruoansulatusjärjestelmässämme on reilu kilo erilaisia bakteereja. Niistä viisisataa on sellaisia, joiden toiminta tunnetaan ja joita voidaan hyödyntää. Kaikkiaan pöpöjä suolistossamme on ainakin 4 000 erilaista. Nämä bakteerit huolehtivat siitä, että ravintoaineet pääsevät elimistöömme. Siksi suolistomme kunto vaikuttaa ratkaisevasti hyvinvointiimme – tai pahoinvointiimme. Epätasapaino keikuttaa hormoni- ja immuunijärjestelmäämme ja vaikuttaa jopa aivojen hyvinvointiin.

Mutta mikä meidät on saanut uskomaan, että tuhansien erilaisten bakteerien peittämässä ruoansulatusjärjestelmässämme yhden lisäbakteerin syöminen tuo helpotuksen kipuilevaan vatsaamme?

Seppo Salmisella on vastaus, joka ei varmasti miellytä jogurttivalmistajia.

– Ei semmoista ihmebakteeria olekaan, joka kaikkien kaikki vatsavaivat karkottaisi. Suoliston toiminta tarvitsee monenlaisia bakteereita, yhdellä bakteerilla ei epätasapainoa useinkaan pystytä korjaamaan, hän sanoo.

Kuten Salminen myös Paula Heinonen muistuttaa, että suomalaisten vatsavaivat voivat johtua hyvin monenlaisista asioista: keliakiasta, laktoosi-intoleranssista, ärtyneestä paksusuolesta.

Onko ruoansulatusjogurtin syömisestä sitten jotain haittaa?

– Ei. Ne varmasti toimivat osalla ihmisistä hyvän ja tasapainoisen ruokavalion tukena. Ja onhan niissä kuitua, jota me pääsääntöisesti saamme aina liian vähän, Salminen lisää.

– Täsmäbakteerit on suunnattu sellaisille ihmisille, joilta puuttuu luonnollinen maitohappobakteerien saanti.

Hän muistuttaa, että jogurttienkin teho on puhtaasti kokemusperäistä. Kaikille apua ei tule, vaikka osa maitohappobakteereista onkin tutkimuksissa osoitettu terveysvaikutteiseksi. Nämä probiootit voivat esimerkiksi lisätä suoliston vastustuskykyä, nopeuttaa toipumista rotavirus- tai antibioottiripulista ja edistää suolen toimintaa.

Tosin jokaisen kannattaa huomata myös se, että jogurteissa on keskimäärin 12–14 grammaa sokeria sataa annosgrammaa kohden. Rasvaa niissä on kahdesta kolmeen prosenttia.

Kaikkea ei siis voi jogurtilla korjata. Seppo Salmisen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, millainen on alkuperäinen bakteerikantamme, toiseksi vaikuttaa se, millaista ruokaa syömme ja lopuksi yleinen hygienia.

– Omilla ruokavalinnoilla ja toiminnalla helpotetaan monia toiminnallisia vaivoja, painottaa Salminen.

Paula Heinonenkin kannustaa kirjassaan tasapainottamaan suoliston bakteerikantaan nimen-omaan ruoalla. Syö paljon kasviksia, vihanneksia ja juureksia, marjoja, täysjyväviljoja, kalaa ja kylmäpuristettuja öljyjä. Monille suositellaan myös valkoisten jauhojen ja sokerin välttämistä.

Maitohappobakteereja saa myös hapankaalista ja -porkkanasta sekä elävän ravinnon juomista. Tavanomaisissa hapanmaitotuotteissa ei terveysvaikutteisia bakteereita juuri ole.

Toistaiseksi terveysvaikutusmarkkinoinnissa ei edellytetä selkeää mitattavaa kriteeriä. WHO tosin vaatii, että terveysvaikutukset on testeissä osoitettu nimenomaan ihmisillä.