Laajakaistahankinta voidaan
jatkossa kattaa vastikkeella
Turun Sanomat 25.7 2010 02:35:49
Yhtiövastiketta koskevat säännökset säilyvät uudessa asunto-osakeyhtiölaissa pääpiirteissään ennallaan. Pääsääntö on edelleen, että osakkaat osallistuvat yhtiön menoihin yhtiöjärjestyksestä ilmenevällä vastikeperusteella ja niistä päätetään enemmistöllä.
Vastikkeella voidaan ensinnäkin kattaa menot, jotka aiheutuvat kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta sekä kiinteistön ja rakennuksen käytöstä ja kunnossapidosta. Kustannuksia aiheutuu muun muassa lämmityksestä, korjauksista, vedestä ja jätevedestä, sähköstä, kiinteistöverosta, jätehuollosta ja yhtiön hallinnoinnista. Suurimmat menoerät, lämmitys ja vuosikorjaukset, muodostavat lähes puolet kiinteistön vuosittaisista hoitokuluista.
Vastikkeella voidaan lisäksi kattaa kiinteistön ja rakennuksen perusparantamisesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta aiheutuvat kulut, jos hanke on tavanmukainen ja kustannusrasitus kohtuullinen.
Uutena asiana lakiin on otettu säännös siitä, että vastikkeella voidaan kattaa myös rakennuksen ja kiinteistön käyttöön liittyvien hyödykkeiden yhteishankinnat. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi tavanomaisen laajakaistan hankintaa. Tavanomaiseksi laajakaistaksi voitaneen tällä hetkellä tulkita ainakin 1–2 Mbit/s -yhteydet. Jatkossa yhtiö voi siis enemmistöllä päättää hankkia laajakaistan siten, että kustannukset katetaan yhtiöjärjestyksestä ilmenevällä vastikeperusteella. Jos maksut sen sijaan halutaan periä osakkailta tasasuuruisina huoneistokohtaisesti, päätös vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista.
Uuteen lakiin on otettu säädös helpottamaan siirtymistä veden todelliseen kulutukseen perustuvaan kustannusten jakoon. Yhtiökokous voi normaalilla enemmistöllä muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että veden kulutuksesta perittävä vastike määräytyy huoneistokohtaisen kulutuksen mukaan. Päätös voidaan tehdä, kun huoneistoissa on vesimittarit tai ne päätetään asentaa.
Niissä taloyhtiöissä, joissa jokin vastike (esimerkiksi vesimaksu) perustuu henkilölukumäärään, osakkaiden on uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan ilmoitettava taloyhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muutoin käyttävien henkilöiden lukumäärä. Tällä pyritään helpottamaan maksujen perimistä nykytilanteessa, jossa yhtiöllä ei aina ole asiasta tietoa kun asukkailla ei ole enää velvoitetta tehdä muuttoilmoitusta taloyhtiöön.
Uudessa laissa on säädetty – samoin kuin nykyään – että uusi omistaja vastaa osittain myös edellisen omistajan laiminlyömistä vastikkeista. Jatkossa tämä vastuu kuitenkin laajenee nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Jatkossa yhtiöjärjestykseen voidaan lisäksi ottaa määräys siitä, että yhtiövastikkeisiin voidaan rinnastaa niin sanotut käyttömaksut kuten autopaikka-, pesutupa ja saunamaksut. Yhtiöjärjestysmääräys mahdollistaa sen, että ko. maksujen laiminlyöntiin voidaan reagoida hallintaanottomenettelyllä samoin kuin rästivastikkeisiinkin. Uusi omistaja vastaa tällöin myös näistä rästimaksuista samoin kuin edellisen omistajan rästivastikkeistakin.
Uusi omistaja ei kuitenkaan vastaa sellaisesta entisen omistajan laiminlyömästä yhtiövastikkeesta tai maksusta, jota ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa ja joka on erääntynyt maksettavaksi ennen todistuksen päiväystä.
• Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontalakimies.
• Taloyhtiöiden toimintaa säätelevä asunto-osakeyhtiölaki uudistui 1.7.2010. Tässä 10-osaisessa Laki tutuksi -juttusarjassa on käyty läpi uuden lain mukanaan tuomia muutoksia. Sarjan edelliset osat ovat ilmestyneet 9.5, 16.5, 23.5, 6.6, 13.6, 20.6, 4.7, 11.7 ja 18.7. Sarja päättyy.
HELI LAUNTO-KOHO