Maanantai 25.9.2017Kullervo

Barokki korosti mahtipontisuutta

Barokki tarkoitti alunperin omituista ja epäsäännöllistä. Nykyään barokki ymmärretään loisteliaaksi ja monumentaaliseksi, ensimmäiseksi kokonaisvaltaiseksi tyyliaikakaudeksi, jolloin kaiken tuli korostaa valtaa ja mahtia, yhteiskunnallista asemaa ja olla edustavaa.

Ulkoinen arkkitehtuuri oli tärkeää, ja sen tuli heijastua myös sisätiloissa. Siihen panostettiin. Hormin myötä tilat eivät enää nokeentuneet, joten sisustukseen tuli uutuutena tapetti siinä merkityksessä, jonka me tunnemme.

Nämä ensimmäiset varsinaiset tapetit olivat nelikulmaisia, palasiin leikattuja nahkoja, jotka kullattiin. Puukaaviolla pintaan painettiin reliefinomainen kuvio. Tapetista käytetään nimitystä kultanahkatapetti. Sen halvempi versio oli verkanukkatapetti.

Peili

Peili ei enää ollut uutuus, mutta sille tuli uusi tehtävä sisustuksessa. Versaillesin linnan peiligallerian esikuvan mukaan peilistä tuli tilan avartaja ja elävöittäjä samalla kun se koristelullaan korosti aikakauden mahtipontisuutta. Runsaasti koristellut akantus- ja eläinornamenttikehykset kullattiin, koska näin korostettiin peilin kalleutta entisestään.

Verhot

Barokki ei enää kelpuuttanut yksinkertaisia ranskalaisia verhoja, vaan kehitti aivan uuden tyypin, italialaissen drapeeratun verhon, joka vedetään ylös ja lasketaan alas nyörien avulla. Verhoista tuli taideteoksia, joita tarkasteltiin nimenomaan huonetilan sisäpuolella.

Upeimmat ja muhkeimmat asetelmat valmistettiin edustustiloihin, ja verhojen lisäksi huonekalutekstiilejä vaihdettiin vuodenaikojen mukaan. Myös vuoteisiin liittyvistä katoksista laskeutuvat kallisarvoiset verhot olivat asetelmia, joissa ainoastaan mielikuvitus oli rajana. Vuode oli komea, huonetilaa hallitseva seremoniallinen huonekalu, jossa otettiin vastaan vieraita ja loikoiltiin pitkään iltapäivään.

Tuoli

Edustavuuden lisäksi barokin sisustuksessa ryhdyttiin korostamaan mukavuutta. Istuin ja selusta pehmustettiin joko kiinteällä nahkapäällysteellä tai rottinkipunoksella. Myös jalan tukirakenne muuttui ja koristellisuus lisääntyi.

Vaikutteita saatiin pääasiassa Englannista, Hollannista ja Ranskasta. Korkeaselkäisestä, käsinojallisesta tuolista alkoi tuolin kehitys, muotojen ja tyylien runsaus sekä tuolien ja muiden huonekalujen valmistaminen eri huonetiloja varten.

Leposohvasta on sanottu, että se oli etusuuntaan pidentynyt tuoli, tavallinen sohva sivusuuntaan levennetty tuoli. Oli miten oli, sohvan rakenteellinen ero tuoliin nähden oli lähes olematon.

Käytön suhteen ero oli kuitenkin selvä: pehmustettu leposohva oli nimensä tavoin tarkoitettu päivälepoon, sohva istumiseen, mitä varten siinä oli myös selkä- ja käsinojat. Molemmat sohvatyypit kehittyivät barokin aikana, ja niistä tuli salien tunnusomainen huonekalu.

Arkku

1600-luku muutti arkun luonnetta niin, että sitä saatettiin erilaisissa tilaisuuksissa pitää myös auki. Tämä vaikutti siihen, että arkun sisäpuolelle ja varsinkin kansiosaan, tuli koristeluja.

Arkun merkitys huonekaluna kuitenkin väheni, ja sen tilalle tulivat kaapit ja lipastot, joille molemmille arkku nimenomaan oli toiminut käyttöominaisuuksiensa johdosta esikuvana.

Barokin voimakkaasti profiloitu kaappi säilytti muhkean muotonsa ja tyylinsä aina empiren ja biedermeierin aikakausiin saakka - tosin jalustaltaan kevyempänä ja käytännöllisempänä.

Varsinaisten kaappien ohella kokonaisuuteen kuului alaosassa oleva laatikosto, joita kaikkia pallojalat kannattivat. Tämän jalopuisen kaapin päälle oli oivallista sijoittaa muhkeat kaapinpäällysmaljakot, joko kiinalaista posliinia tai Delftin fajanssia.

Mahdollinen maalauskoristelu löytyi ainoastaan ovien sisäpuolelta. Aikanaan oli tapana avata kaappien ovet talossa vieraileville, jotta he saivat ihastella kaapin sisältöä ja sen myötä arvioida talon varallisuutta.

Pöytä

Vanhanajan sisustuksiin yleisesti kuulunut klaffipöytä juontaa juurensa 1600-luvun Englannista ja Hollannista. Sieltä ne löysivät tiensä ruotsalaisiin herraskartanoihin.

Barokin perintönä pöydän jalusta oli kierteinen tai balustradin muotoinen. Pöydät saattoivat olla toisaalta hyvinkin yksinkertaisia, sillä ne peitettiin upeilla pöytäliinoilla ja niistä tehdyillä asetelmilla. Lautasliinojen taittamisesta tuli taidetta ja niinpä jokaiseen saliin kuului huonekalu, jota meillä ei tänä päivänä enää ole: lautasliinojen prässi.

Sen sijaan meillä on kirjoituspöytä, barokin uutuus. Tuohon kömpelöön ja epämukavaan konttoripöytien edeltäjään saattoi liittyä pieniä, joko toisella reunalla tai takareunassa olevia tasoja tai lokerikkoja kirjoituspaperia ja kirjekuoria varten. Nämä pöydät oli alunperin suunniteltu miesten käyttöön.

TARJA TUULIKKI LAAKSONEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.