Taika Vuorinen osaa puhaltaa isälleen Tuomakselle isoja saippuakuplia, jos vain malttaa keskittyä puuhaansa. Kummitäti Jenni Sipola kannustaa vieressä.
Botellossa pääasia on yhdessä piknikkaaminen
Puskaradion kutsu keräsi vilttikansan aurinkoiseen Kupittaanpuistoon
Turun Sanomat 18.7 2009 02:26:54
Yksi jonglööraa keiloilla, toinen puhaltelee
saippuakuplia, kolmas virittää kahdeksan-
kymmentäluvun mankkaa toistamaan
nykypopin säkeitä. Maistuuko jollekulle
vielä salaatti ja kenellä on pullonavaaja?
Perjantai-iltaan taittuvassa auringonvalossa kylpevä Kupittaanpuisto täyttyy ihmisistä, jotka saapuvat paikalle juhlimaan viime viikon aikana suusta suuhun kiertänyttä sanaa: Botello.
– Piti oikein Wikipediasta mennä tarkistamaan, että mikä se sellainen Botello on. Vastaukseksi tuli, että iso yhteispiknik, joka ei ole kenenkään järjestämä ja jossa fiilistellään yhdessä kaunista kesäiltaa. Ja hyvältä näyttää, Rom Kalleinen virnistää.
Keski-Euroopassa vastaavat tapahtumat ovat vetäneet kaupunkien puistoihin jopa kymmentuhatpäisiä ihmislaumoja. Turun Botello oli perjantai-iltaan mennessä houkutellut tapahtuman Facebook-sivuille yli 1 300 saapumisensa vahvistanutta vierailijaa. Silmämääräinen arvio paikalle saapuneiden pääluvusta hipoo tuhatta – koko Kupittaanpuisto on jalkapallostadionin laidalta lasten kiipeilypatsaille saakka täynnä vilttejä ja ihmisiä.
Viime vuonna
70 osallistujaa
Turun ensimmäinen Botello toteutui pienimuotoisesti jo viime vuonna. Idean isä on kuulemma sveitsiläinen vaihto-oppilas, joka kysyi Sirpa Fäldenin kaveriporukalta, onko Turussa tällaista tapahtumaa. Kun ei ollut, sellainen piti kehittää.
– Mutta tällä ei ole ketään järjestäjää eikä organisaattoria. On vain laitettu sana kiertämään, että ollaan tulossa tänne julkiselle paikalle viihtymään. Se on ihmisistä itsestään kiinni, tulevatko he, Fälden huomauttaa.
Viime vuonna tapahtuman pääluvuksi jäi seitsemänkymmentä henkilöä, mutta nyt suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Osasyynä saattaa olla suosiollinen sää, mutta osittain taustalla lienee lumipalloefekti. Kun tarpeeksi moni on saanut kutsun ja välittänyt tietoa, tilaisuus on kasvanut valtavaksi.
Sen mukana kasvavat myös ongelmat. Esimerkiksi vessoja ei alueella vakiokalusteena ole, joten pusikkoon lorottelijoita varmasti riittää illan mittaan. Vielä alkuillan tunteina piknikkaajat muistivat siivota roskansa.
– Meillä on oma pilttipurkkikin mukana tuhkiksena, on tyhmää heitellä tumppeja puistoon, iltaa puistossa istunut Teppo Honkasalo tuhahtaa.
Poliisille ei iltayhdeksään mennessä ollut kantautunut ainoatakaan viestiä ongelmista alueella.
– Parempi, että kansa on siellä piknikkaamassa sovussa kuin jossain muualla riehumassa. Tietysti nähtäväksi jää, mitä yö tuo tullessaan, rikoskomisario Ari-Pekka Nieminen toteaa.
Yleisöä piisaa,
esiintyjiä ei
Vilttikansa vaikuttaa valtaosin olevan parinkympin molemmilta puolilta, mutta aivan pieniäkin piknikkaajia saattaa joukosta erottaa
Kaksi ja puolivuotias Taika Vuorinen puhaltelee kimmeltäviä saippuakuplia ihmispaljoudesta ja hälinästä hämmentymättä. Myös värityskirjat takaavat viihtyvyyden – sekä jälkikasvulle että vanhemmille.
– Ihan yllätyksenä kaveri soitti tänään, ja kertoi tällaisesta tapahtumasta. Päätettiin siinä miehen kanssa samantien, että miksipä ei tultaisi, kun oltiin muutenkin suunniteltu ulos menemistä, Susanna Vuorinen kertoo.
Vuorisen perhe pitää mahdollisena, että tapahtumasta voisi syntyä jokakesäinen traditio. Se on tosin hyvin riippuvainen kelistä, sillä vesisateessa ei kukaan viitsi viltillä värjötellä.
– Mutta toivoisin kyllä ihmisiltä enemmän aktiivisuutta, näyttämisenhalua. Täällähän olisi lava vapaa, olisi hienoa nähdä vaikka jotain esityksiä. Musiikkia, tai ihan mitä vaan, Susanna Vuorinen visioi.
HANNA NUMMILA