Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski suhtautuu hyvin kriittisesti Selkämeren kansallispuiston laajennushankkeeseen.
Kansallispuiston laajennuksesta
myrskyvaroitus Selkämerelle
Turun Sanomat 7.9 2009 02:33:35
Selkämeren kansallispuistohanke on herättänyt viime metreillä kovaa keskustelua Varsinais-Suomen puolella. Vuonna 1995 Satakunnan luonnonsuojelupiiri esitti ympäristöministeriölle Raumanmeren kansallispuiston perustamista. Esitystä laajennettiin maakuntarajan toisella puolella, kun vuotta myöhemmin Vakka-Suomen luonnonystävät teki aloitteen Selkämeren kansallispuistosta.
Paljon on vettä vellonut Lounais-Suomen rannikolla, ennen kuin eduskunta saa mahdollisesti esityksen kansallispuistosta keväällä 2010.
Vakka-Suomen rantakunnat, Pyhäranta, Uusikaupunki, Taivassalo ja Kustavi, yllättyivät pahemman kerran, kun ympäristöministeriön tilaamassa perustamisselvityksessä esitettiin alueelle tärkeiden kalatalousvesien liittämistä kansallispuistoon. Ministeriö tilasi selvityksen viime vuonna Metsähallitukselta, joka valmisteli teknisen vaihtoehtotarkastelun muutamassa kuukaudessa.
Selvityksessä otettiin kantaa vain Metsähallituksen omistamiin vesialueisiin. Syystä tai toisesta selvitys pysyi hyvin vakkasuomalaisilta salassa, kunnes Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski sai vihiä sen sisällöstä (TS 3.9.).
Metsähallituksen puolelta todetaan, ettei selvityksessä osallistettu muita kuntatoimijoita kuin Rauma. Viime vuosina kansallispuistoa on suunniteltu juuri Rauman edustalle ja siitä pohjoisille vesialueille. Kansallispuistoksi ei edellä mainituista alueista kuitenkaan yksin ole. Kun mukaan otetaan vesialueet Pyhärannasta Kustaviin niin hehtaariluvut lähes kaksinkertaistuvat ja saariston monimuotoisuus lisää puiston perusteluita.
Kuntalaisten näkökulmasta selvitys on tehty avoimen ja läpinäkyvän hallintotavan vastaisesti. Metsähallituksessa syytä hiljaisesta valmistelusta sysätään ympäristöministeriön suuntaan. Ministeriöstä kuitenkin vakuutetaan, ettei selvityksentekijää ole kielletty ottamasta yhteyttä myös Vakka-Suomen kuntiin. Niin tai näin – on tämän tason suunnittelussa pelattava avoimin kortein ja rehellisesti, vaikka vettä roiskuisi paattiin enemmän kuin sitä ehtii pois äyskäröidä.
Vakkasuomalaisten huolen ymmärtää, kun tarkastelee kalatalouden merkitystä piskuiselle seutukunnalle. Alan ympärillä pyörii noin 50 miljoonan euron liikevaihto, 20 miljoonan euron viime vuosien investoinnit ja 400–500 työpaikkaa. Kovia kokeneelle alueelle yksikin miljoona on merkityksellinen.
Kalastus ei ole Vakka-Suomessa perinteistä pilkkimistä, vaan ammattimaista toimintaa mukaan lukien laajan jalostussektorin. Sikäläiset kalavedet ovat osa valtakunnallista kalastuspuistohanketta, jossa etsitään elinkeinon ja kestävän kehityksen yhteispeliä. Alue saa neljän vuoden aikana noin miljoona euroa kehitystyöhön ja kalatalouden investoinnit ovat jo nyt mittavat. Uudenkaupungin ja Taivassalon kalasatamat ovat lisäksi kaksi neljästä valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyistä kalasatamista.
Syytä on kysyä, muuttaako mahdollinen kansallispuisto kalatalouden asemaa Vakka-Suomen puolella. Tähän kysymykseen etsitään vastauksia tulevina viikkoina ympäristöministeriön ja alueen kuntien välisissä keskusteluissa. Kaikkien aitona tavoitteena on synnyttää ekologisesti kestävä ja alueen elinkeinoa pitkällä tähtäimellä tukeva vesialue. Olkoon se sitten kansallis- tai kalastuspuisto.