Ei indeksiin ilman vastiketta

Turun Sanomat 30.7 2010 02:28:26

Vaikka valtiovarainministeriön budjettiesitys jakaa etupäässä niukkuutta, lisäetuuksiakin on luvassa. Lapsilisiä, kotihoidon tukia ja pienimpiä kuntoutus- ja päivärahoja aiotaan korottaa vastaisuudessa elinkustannusten mukaan.

Tällaiset indeksisidonnaiset etuudet ovat aina olleet haluttuja, vaikka niihin liittyy kansantaloudellisia riskejä, ei vähiten inflaatiokierteen vaara. Muun muassa opiskelijat ovat vaatineet jo pitkään opintotukien sitomista indeksiin.

Nyt vaateille tuntuvat lämmenneen myös maksumiesten edustajat. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että Kela katsovat, että etenkin opintotuen asumislisän jälkeenjääneisyys tulisi korjata ja sitoa yleisten asumiskustannusten muutoksiin (TS 29.7.).

Opintotuen asumislisä vaihtelee nykyisin 27 eurosta 201 euroon kuukaudessa. Viimeisimmästä korotuksesta on kulunut jo viitisen vuotta, jona aikana tuen ”ostovoima” on päässyt pahasti rapautumaan.

Asumislisälle on asetettu maksimi, joka on 80 prosenttia 252 euron normivuokrasta. Käytännössä katto niin alhainen, että valtaosa opintotukea nostavista kuittaa suurinta mahdollista asumislisää.

Ministeriön neuvotteleva virkamies hilaisi vuokrakaton 300 euroon. Sekään ei vielä päätä huimaa, mutta auttaisi opiskelijoita yli tukalimman tilanteen.

Olennaisesti isompi merkitys olisi opintotuen muuttamisella indeksisidonnaiseksi. Näin opintorahaa ja asumislisää tarkistettaisiin säännöllisin väliajoin, eikä jälkeenjääneisyyksiä enää pääsisi syntymään.

Uudistuksen toteutuminen onkin sitten jo toinen juttu. Vaalien jälkeinen hallitus joutuu keskittymään valtiontalouden tasapainottamiseen, mihin indeksisidonnaiset menoautomaatit sopivat huonosti.

Vähintä, mitä poliittisen maaperän pehmentämiseksi tarvitaan, on senkaltainen vastikkeellisuus, jota valtiosihteeri Marcus Rantalan työryhmä joulukuussa esitti.