Pakolaisia Naantaliin?

Turun Sanomat 29.8 2009 02:36:01

Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisuutta koskee ja määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951.

Naantalissa on viime aikoina keskusteltu pakolaisten vastaanottamisesta. Ratkaisu pakolaisten vastaanottamisesta Naantaliin ei ole yksinomaan solidaarisuuskysymys tai osoitus naantalilaisesta ihmisystävällisyydestä tai sen puuttumisesta. Kyse on ensisijaisesti ammattitaidosta ja erityisosaamisesta.

Vaikeista olosuhteista tulevat pakolaiset tarvitsevat turvallisen asuinpaikan ja ruuan lisäksi paljon apua, jota vain ammattilaiset osaavat antaa. Tarvitaan tulkkeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja, työvoimakouluttajia, kielenopettajia ja lukuisia muita ammattihenkilöitä, joiden avulla sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu.

Onnistunut ja vastuullinen pakolaisten vastaanottaminen edellyttää, että vastaanottavassa kunnassa on olemassa ja käytettävissä kyseiset resurssit, mitä seikkaa ei Naantalissa ole tämän asian virkamiesvalmistelussa mielestämme riittävästi huomioitu.

Varsinaissuomalaisten kuntien sosiaali- ja terveystoimessa on viime vuosina jouduttu tekemään paljon karsintaa ja keskittämistä, joiden tavoitteena on ollut palvelujen tason yhdenmukaistaminen, parantaminen ja kustannusten pitäminen kurissa. Valtio on kannustanut ja osin pakottanut kunnat tekemään kuntarajat ylittävää yhteistyötä erityisesti tärkeällä peruspalvelusektorilla.

Naantalin kaupunginhallituksen kokoomuslaisina jäseninä emme voi ymmärtää sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen halua pakolaisille suunnattujen ammattipalvelujen kalliiseen ja voimavaroja vievään hajasijoittamiseen. Mielestämme Turun seudun kuntien tulisi yhdessä kehittää pakolaisten vastaanottotoimintaa sinne missä erityisosaamista on muutenkin eniten. Luonnollisesti kaikkien kuntien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa osallistumalla pakolaisten vastaanottamisen, hoitamisen ja sopeuttamisen kustannuksiin väestöosuutensa suhteessa.

Erityisesti pakolaisten itsensä näkökulmasta on tärkeää, että apua ja osaamista on riittävästi tarjolla. Naantalin sosialidemokraatit ja keskustapuolue ovat puhuneet erityisesti nuorten pakolaisten vastaanottamisen puolesta. Eivätkö juuri nuoret uuteen kulttuuriympäristöön sysätyt henkilöt ole eniten auttavien aikuisten läheisyyden tarpeessa?

Turussa järjestetyssä Kunta ja Terveys 2013 -seminaarissa Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden korosti, ettei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea vaan toimintoja kannattaa keskittää myös potilasturvallisuuden takaamiseksi. Eikö sama asia koske myös pakolaisten vastaanottamista?

”Ja kaiken päälle tulevat rahahuolet” sanoo Linden Turun Sanomien artikkelissa. Veronkorotuksia pelätään lähes jokaisessa kunnassa ja erityisesti sosiaali- ja terveyssektori on kovien taloudellisten paineiden edessä. Samoin Turun talousjohtaja Ari Mäkinen ihmettelee samaisessa artikkelissa, miten järjetöntä on, että 15 sairaanhoitopiiriä tekee samat asiat lyhyiden etäisyyksien Suomessa. Samaa taloudellista järjenkäyttöä, jolla pyritään sekä suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijan sekä pakolaisen parhaaseen, tarvitaan koko maakunnassa.

Naantalin kokoomuspoliitikot haluavat, että keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta käydään juuri käynnistyvän vuoden 2010 talousarviokeskustelun yhteydessä ja jo sitä ennen selvitetään mahdollisuudet järkevään kuntien väliseen yhteistyöhön.

Naantalin kaupunginhallituksen kokoomusryhmän puolesta Jan Lindström