Mitä opimme talvisodasta
Turun Sanomat 11.3 2010 01:28:46
Talvisodasta on kulunut 70 vuotta. Oma nuoruuteni ajoittuu 1930-luvulle. Tuon vuosikymmenen tunnelmat ja tapahtumat ovat palautuneet mieleeni. Elimme silloin suuren naapurimme, Neuvostoliiton, puristuksessa. Silloiset Suomen johtavat poliitikot olivat naivin turvallisuustunteen vallassa. Oli hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa. Ei voitu uskoa, että suuri työläisvaltio voi hyökätä pienen Suomen kimppuun. Tämä asenne heijastui muun muassa puolustusvoimien varusteluun. Talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939 lähes yllättäen.
Talvisodasta selvittiin vaivoin suurin uhrauksin. Sota avasi silmät ja ymmärrettiin, että pieni maa tarvitsee maailmanpolitiikassa vahvat liittolaiset. Välirauhan aikana 1940 muun muassa ylipäällikkö marsalkka Mannerheim pyrki rakentamaan pohjoismaista puolustusliittoa. Kun tämä tuli itänaapurimme tietoon, sieltä uhattiin, että hanke on talvisodan rauhanehtojen vastainen ja uhka Neuvostoliitolle. Siihen kaatui puolustusliittohanke.
l
Neuvostoliittoa ei enää ole. On kuitenkin lähes yhtä suuri naapurimme Venäjä. Tämä on suurvalta, jolla on omat etutavoitteet. Venäjä haluaa säilyttää naapurimaat liittoutumattomina puskurivaltioina. Tästä syystä Venäjä vastustaa näiden maiden, muun muassa Suomen, liittymistä Natoon.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1992, oli eräänä peitettynä tavoitteena turvallisuuspolitiikka. Saammeko EU:lta tukea uhkatilanteessa? Lissabonin sopimus kuulemani mukaan edellyttää, että EU-maat tukevat, jos jotain jäsenmaata uhataan. Tähän meillä vedotaan, kun keskustellaan turvallisuuspolitiikasta. Ei pidä unohtaa, että valtaosa EU-maista kuuluu Natoon. Nämä maat rakentavat turvallisuuspolitiikkansa Naton varaan. Saisimmeko Natoon kuulumattomina tarvittaessa apua EU:lta?
Miksi Suomi ei liity Natoon? Tähän toisinaan vastataan, että tulimmehan talvisodassakin yksin toimeen. Totta on, että kestimme 105 kunnian päivää. Jos sota olisi jatkunut, olisi käynyt hullusti, niin lopussa olivat reservit.
Nato perustettiin vuonna 1949 läntisen demokratian puolustusliitoksi. Nato on kuitenkin aina ollut enemmän kuin pelkkä puolustusliitto. Se on eurooppalaisen demokratian poliittinen arvoyhteisö, joka sitoo Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen.
Usein väitetään, että Yhdysvallat käyttää Natoa itsekkäisiin tarkoituksiin. Naton politiikka on kuitenkin eri asia kuin Yhdysvaltain politiikka. Nato järjestönä toimii ainoastaan jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.
l
Vietämme talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlia 13. maaliskuuta. Emme enää koskaan saa päätyä vastaavaan tilanteeseen, missä yksin joudumme taistelemaan valtavaa ylivoimaa vastaan. Turvallisuuspolitiikkamme tulee rakentua vahvoihin liittolaisiin.
Talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhlaa Mynämäessä järjestävät toivovat, että Mynämäessä saadaan aikaan julkinen liputus 13.3. Näin kunnioitamme talvisodan taistelijoiden muistoa. Olkaamme ylpeitä siitä, että siniristilippumme liehuu vapaan Suomen symbolina.
Kirjoittaja on mynämäkeläinen agronomi, sotaveteraani.