Maija Niskala ja Pasi Ahola kuuluvat Turun alle 30-vuotiaiden harvalukuiseen päättäjäkaartiin. Vähän yli kolmekymppisiä joukosta löytyy jo enemmän.

Nuorten aikuisten katse yltää seuraavien vaalien taakse

Turun Sanomat 1.11 2009 15:09:31

Nuoria ei valita Turun valtuustoon, koska nuoret aikuiset eivät pidä äänestämistä yhtä tärkeänä kuin suuret ikäluokat. Turku menettää paljon ideoita ja rohkeutta, kun alle kolmekymppisiä ei kipua vallan ytimeen. Nuoria päättäjiä yhdistää yli puoluerajojen yksi asia: huoli ympäristöstä.

Tällaiset näkemykset kuuluvat 24-vuotiaalle kokoomuslaiselle Maija Niskalalle ja 28-vuotiaalle sosiaalidemokraatille Pasi Aholalle . He kuuluvat siihen suppeaan alle 30-vuotiaiden aikuisten piiriin, joka on Turussa yltänyt politiikan paalupaikoille.

Niskala on valtio-opin opiskelija, joka vaikuttaa kokoomuksen Turun aluejärjestön hallituksessa ja Turun nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Ahola opiskelee sosiaalipolitiikkaa ja työskentelee Sdp:n Varsinais-Suomen piirin järjestösihteerinä. Hän on myös Turun kaupunginhallituksen varajäsen.

Turussa asuu yli 30 000 korkeakouluopiskelijaa, mutta se ei juuri näy kaupungin luottamuselimissä. Valtuustossa vaikuttaa neljä alle kolmikymppistä, kaupunginhallituksen varsinaisessa jäsenistössä ei yhtään. Yhdenkään valtuustopuolueen kunnallisjärjestöä ei johda alle 30-vuotias. Lautakuntien johdossa sellaisia on kaksi.

– Täytyy ensin katsoa meidän ikäryhmämme äänestysaktiivisuutta. Edustuksellinen demokratia ja äänestäminen eivät ole niin tärkeitä kuin suurille ikäluokille, Ahola selittää.

Niinpä nuoria ei tule myöskään valituksi valtuustoon.

Toinen selitys on kilpailu vapaa-ajasta.

– Politiikka vaatii sitoutumista, uskallusta ja paneutumista, Niskala korostaa.

Opiskelutovereilla
vähän jäsenkirjoja

Niskalan taustalta löytyy kokoomuslainen koti. Puolueeseen hän liittyi 18-vuotiaana.

– Tärkeitä asioita olivat ja ovat tasa-arvo sekä ihmisten mahdollisuus toteuttaa itseään, hän sanoo.

Ahola toi itse nuorena politiikan epäpoliittiseen kotiin. Puhuminen muuttui tekemiseksi, kun hän pääsi yliopistoon. Sdp:hen hän liittyi 25-vuotiaana.

– Kävin kaikki puolueet läpi oikealta vasemmalle, mutta valintani jälkeen en ole katunut. Minulla on samat arvot kuin Maijalla mutta sillä erolla, että huomasin, miten ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia.

Mutta ovatko he ikäryhmänsä kummajaisia?

– Jos ajattelee lähipiiriä eli valtio-opin opiskelutovereita, niin kauhean monta jäsenkirjaa ei löydy, Niskala tunnustaa.

– Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tarjolla kaikkea mahdollista tietoa. On ihmeellistä, että niin monet voivat vain asettua ulkopuolelle, Ahola hämmästelee.

Niskala pitää omaa poliittista tulevaisuuttaan ”hirveän auki”. Aholalla tähtäin on ”loppuun asti”.

– Eikö sinne EU:hunkin perusteta presidentin virkaa, hän vitsailee.

Nuori miettii
2040-luvulle asti

Turku menettää aika paljon sen johdosta, että nuoret päättäjät ovat vähissä.

– Innovatiivisuutta, uusia ideoita ja rohkeutta tarttua asioihin. Luodataanko päätöksenteossa tulevaisuutta vai tähdätäänkö paniikkiratkaisuihin. Nyt katsotaan helposti vain meneillään olevaa valtuustokautta, Niskala harmittelee.

– Aikaperspektiivi on meillä toisenlainen kuin vanhemmilla päättäjillä. Me katsomme, mitä päätökset vaikuttavat 2030- ja 2040-luvuille. Lisäksi ympäristöasiat yhdistävät. Toisaalta jos puhumme vaikka palveluiden järjestämisestä, nuoret demarit ovat varmasti eri mieltä nuorten kokoomuslaisten kanssa, Ahola puntaroi.

Kaksikko arvelee, että vihreissä nuorten on helpointa lyödä itsensä läpi. Ahola myöntää, että Sdp ei helppo puolue, koska äänestäjäkunta on varttunutta eikä puolueessa ole tapana nostaa tarkoituksella yksittäisiä nuoria ylöspäin.

Mutta tuleeko Turkuun muutos? Tekevätkö nuoret läpimurron silloin, kun vanhan polven airuet talutetaan valtuustosalista hoivakotiin?

– Jos he jonakin päivänä siirtyvät sinne eläkkeelle politiikasta, niin sitten heitä ei tietenkään valita valtuustoon. Mutta tulevatko tilalle Maija Niskala tai Pasi Ahola, Ahola miettii.

JARI HEINO