Stukin mukaan tukiasemat eivät aiheuta terveysriskejä
Turku säteilevimpiä kaupunkeja
langattomien verkkojen takia
Turun Sanomat 10.6 2009 02:32:34
Ranskan hallitus päätti pari viikkoa sitten toimista, joilla ryhdytään suojelemaan lapsia haitalliselta säteilyltä. Matkaviestintukiasemat tulee Ranskassa vastedes pystyttää vähintään sadan metrin päähän kohteista, joissa lasten oletetaan viettävän aikaa päivittäin. Lisäksi vanhojen mastojen voimakkuus tulee rajoittaa 0,6 volttiin metriä kohti.
Suomessa vastaavia rajoituksia ei tunneta. Linjaus perustuu Kansainvälisen säteilytoimikunnan (ICNIRP) lausuntoihin, jotka ovat joutuneet viime vuosina toistuvan kritiikin kohteeksi.
– ICNIRP:n kaltaiset valvontaelimet ovat kuin yksityisklubeja, joihin ihmiset tulevat kutsusta. Näin myös niissä toimivat tutkijat ovat samaa mieltä ja esimerkiksi teollisuustaustat voivat aiheuttaa intressiristiriitoja, totesi Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski jo kaksi vuotta sitten.
Viimeaikaisissa oikeustapauksissa myös Ranskan tuomioistuimet ovat sivuuttaneet ICNIRP:n suositukset vanhentuneina.
Jo yhdeksän EU-valtiota on siirtynyt noudattamaan omia, huomattavasti kovempia säteilyrajoituksia. Suomeen verrattuna edelläkävijä Luxemburg on ollut koko 2000-luvun peräti 14-kertaisessa säteilysuojassa. Sveitsissä tehosuositukset ovat jopa sata kertaa tiukemmat.
Samalla mastojen etäisyysvaatimukset ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Italiassa tukiasemien ja oppilaitosten välistä etäisyyttä on kasvatettu peräti puoleen kilometriin. Suomessa tukiasemia löytyy jopa alakoulujen ja kerrostalojen katoilta.
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela kertoo, että säteilyn raja-arvot on päivitetty Suomessa viimeksi 2002.
– Tukiasemista mitatut säteilyarvot ovat olleet maksimissaan sadasosan ja tyypillisimmillään kymmenesosan enimmäisarvoista.
Turun aloite
jäi huomiotta
Päällekkäiset langattomat verkot ovat nostaneet vähitellen Turun maailman säteilevimpien kaupunkien joukkoon. Samaan riskiluokkaan voidaan Suomessa laskea Oulu.
Tietojen pohjalta jo viime vuoden elokuussa syntynyt valtuustoaloite ei ole johtanut minkäänlaisiin toimiin.
– Olen pitänyt ympäristövirastoa ajan tasalla tähän päivään asti uusista tutkimustuloksista, mutta minkäänlaista vastausta edes asian etenemisestä ei ole annettu, ihmettelee aloitteen laatinut kaupunginvaltuutettu Pauliina de Anna (vihr).
Jo pelkästään Sparknetin wlan-tukiasemia löytyy Turusta lähes puolitoista tuhatta. Koska laitteiden pitkäaikaishaitoista ei olla yksimielisiä, ei rajoituksiakaan näiden käytölle ole asetettu.
De Anna muistuttaa, ettei yksi esimerkki kerro todellisesta säteilymäärästä kuin jäävuoren huipun.
Wlanin lisäksi alueella on otettu käyttöön lyhyessä ajassa lukuisia muitakin langattomia verkkoja kuten 3G, DVB-H, @450, Virve sekä Wimax – jonka tukiasemia on tuotu ensimmäistä kertaa myös kaupunkirakenteen sisään.
VELI-MATTI KARHULAHTI