Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen (toinen oik.) ja kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen vakuuttavat, ettei VR:ssä ole seisottu tumput suorina liikenneongelmien edessä. Tilanteen vuoksi perustettiin Ryhti-ryhmä, joka pui tilannetta joka aamu. Sunnuntaina kokoustetaan puhelimen välityksellä.

Myöhästelevä VR törmäsi teräsjäähän

Turun Sanomat 9.2 2010 02:30:35
(Päivitetty 9.2 2010 08:36:54)

VR:n junien täsmällisyys horjahti tänä talvena pahemmin kuin pitkään aikaan. Pakkanen ja lumi hyydyttivät junia niin, että joulukuussa kaukojunista vain 76 prosenttia saapui perille viiden minuutin sisällä aikataulusta. Tammikuussa määrä kutistui 72 prosenttiin.

VR tavoittelee 90 prosentin täsmällisyyttä.

VR:ää voidaan suoraan syyttää vain kolmanneksesta myöhästymisiä, vaikka usein kaikki laitetaan sen piikkiin.

Toinen kolmannes johtuu rataverkon ja siihen kuuluvien järjestelmien, kuten esimerkiksi vaihteiden ja turvalaitteiden temppuiluista. Niiden ylläpito on Liikenneviraston vastuulla.

Viimeinen kolmannes on eri tekijöiden yhteisvaikutusta.

VR:ssä on pohdittu päät punaisina, miten säältä voitaisiin suojautua. Taistelussa alustaan muodostuvaa teräsjäätä vastaan yhtiö on jäänyt alakynteen.

– Junien suojaamiseen lumelta ja pakkaselta ei ole mitään hokkuspokkuskonstia. Jos rakenteita muutetaan toisenlaisiksi, jää menee sinnekin. Kaikkea ei voi koteloidakaan, koska koteloiden pitäisi olla täysin vesitiiviitä. Jos kotelot jäätyvät, niiden sulattaminen on paljon vaikeampaa kuin koteloimattomien rakenteiden, henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen pohtii.

Mistään ei löydy myöskään sellaista hallitilaa, mihin kaikki junat mahtuisivat välillä sulatettaviksi.

Italialaisuutta
puolustellaan

Jaatinen torjuu myös Pendolinojen myöhästymisten syynä pidetyn junien italialaisen alkuperän.

– Valmistaja käytti kaiken olemassa olevan suomalaisen talviosaamisen hyväkseen. Kaksi ensimmäistä Pendolinoa koottiin Otanmäessä ja mukana oli kymmeniä suomalaisia alihankkijoita.

Jaatinen muistuttaa, että VR pärjää hyvin rautatieyhtiöiden eurooppalaisessa täsmällisyysvertailussa. Parempia ovat vain sveitsiläiset.

– Se ei suomalaisia matkustajia paljon lohduta, hän myöntää.

VR olisi voinut lähteä puljaamaan tilanteella laatimalla talveksi hitaammat aikataulut, jotka olisivat antaneet enemmän pelivaraa häiriöille.

– Meillä on ollut monta leutoa talvea ja matkustajia olisi turha istuttaa junissa ylimääräistä aikaa. Hidastaminen veisi myös ratakapasiteettia ja sitoisi enemmän kalustoa ja henkilökuntaa niin, ettei nykyinen määrä junavuoroja olisi mahdollista, kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen toteaa.

Hän muistuttaa, että VR on ainoa liikenneväline, joka antaa minuuttitarkat aikataulut kaukoliikenteessä.

Kukaan ei seuraa samalla tavalla linja-autojen pysymistä aikataulussa, ja henkilöautolla liikkuvat varaavat huonoilla keleillä enemmän aikaa matkaan.

Kuulutukset
kohdalleen

VR on saanut paljon pyyhkeitä siitä, ettei matkustajille kerrota myöhästymisen syytä.

– Kristallipallo puuttuu silloin, kun tietoa myöhästymisen syystä ei ole kenelläkään. Laajemmissa häiriöissä tilanne on vielä vaikeampaa ja silloin eletään kädestä suuhun, kun kukaan ei pysty ennustamaan tilanteen etenemistä viittä minuuttia pidemmälle, Vanhanen kuvaa.

Junissa tiedottaminen on veturinkuljettajan ja konduktöörin vastuulla.

– Uusi nuori veturinkuljettajapolvi on innokasta kuuluttamaan, ja he ovat saaneet vanhempaakin polvea mukaan, Jaatinen lisää.

Vastuu matkustajien tiedon saamisesta jakautuu Liikenneviraston kanssa.

VR vastaa junissa tapahtuvasta tiedottamisesta ja Liikenneviraston tehtävä on pitää laiturilla olevat matkustajat ajan tasalla.

VESA SOMPPI