Keskiviikko 24.8.2016Perttu

Lihaketjussa syytä katsoa peiliin

Turussa päämajaansa pitävä lihajätti HK-Scan antoi viime viikolla potkut toimitusjohtaja Hannu Kottoselle. Tai yhtiön virallisen, niukkasanaisen tiedotteen mukaan Kottonen ja hallitus sopivat yhdessä toimitusjohtajan jättävän tehtävänsä saman tien.

Yhteensattuma tai ei, irtisanominen tuli vain kaksi päivää sen jälkeen kun julkaisi Kottosen haastattelun, jossa tämä vaati tiukkaa tuotannonohjausta sikatiloille ylituotannon hillitsemiseksi.

Yhteensattuma tai ei, irtisanominen tuli vain kaksi päivää sen jälkeen kun julkaisi Kottosen haastattelun, jossa tämä vaati tiukkaa tuotannonohjausta sikatiloille ylituotannon hillitsemiseksi.

Sikaisäntien korvaan ilmeisesti särähti pahiten Kottosen maininta, ettei HK-Scanilla ole esteitä käyttää tuotannossaan ulkomaista lihaa. Vaikka hän korosti, että tuonnin tarve on pieni, kotimaisuuden kiiltokuvaan oli tullut tahra.

Lehtihaastattelua epäiltiin yhdeksi syyksi Kottosen potkuille. Taustalla on paljon muuta. Liha-ala elää vaikeuksissa. HK-Scanilla on ollut erityisiä ongelmia.

Lihaketju mainitsee kernaasti taantuman ja Venäjän pakotteet, jos kysytään kannattavuuden perään. Merkittävimmät syyt ovat ylituotanto ja tehottomuus.

Kottonen oli oikeassa siinä, ettei sianlihaa pidä tuottaa enemmän kuin saadaan kohtuullisella hinnalla myytyä kotimaassa tai vietyä ulkomaille. Mutta tuotannon tiukka ohjaus ei suju eläinten hyvin erilaisen elinkaaren vuoksi sikaloissa yhtä ketterästi kuin broilerihalleissa.

Sianlihan tuotannon rajoittamiseen liittyy monia kysymyksiä. Syksyllä HK-Scan irtisanoi särkisalmelaisen suursikalan tuotantosopimuksen yllättäen. Syyksi kerrottin sijainti kaukana Forssan teurastamosta. Kertomatta jäi, miksi lihatalo oli alun perinkään Etelä-Karjalaan saakka mennyt sopimusta tekemään.

Suomessa ei olisi juurikaan sianlihan vientitarvetta, ellei tuonti Euroopasta kukoistaisi. Pienehköt lihanjalostajat käyttävät hyväkseen sitä, että unionin markkinoilla liikkuu runsaasti halpaeriä. Kun niistä jalostaa leikkeleitä, katetta kertyy. Kuluttaja harvoin katsoo, mistä raaka-aine on peräisin.

Kotimaisuuden vahtiminen on kuluttajalle turhauttavaa ja epäkiitollista, jos viljelijäomisteinen yhtiökin korostaa valmiuksiaan sianlihan tuontiin.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.