Perjantai 20.10.2017Kauno, Kasperi, Jesper, Jasper

Uudistus vaarassa vesittyä

”Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi.”

Maininta hallitusohjelmassa on osoittautumassa kiusalliseksi, sillä lain kokonaisuudistus etenee niin hitaasti, että se valmistuu hädin tuskin nykyisen eduskunnan käsittelyyn ennen seuraavia vaaleja, jotka järjestetään huhtikuussa 2015.

Jos uudistus jää seuraavan eduskunnan ja hallituksen varaan, ennuste eläinten olojen kohenemisesta heikkenee tuntuvasti ainakin puolueiden nykyisten kannatusmittausten valossa.

Eläinsuojelujärjestöjen tuoreen kyselyn mukaan keskusta ja kristillisdemokraatit eivät ole lainkaan innostuneita lain muuttamisesta. Uudistusta pidetään muiden eduskuntapuolueiden vastauksissa jossain määrin tarpeellisena. Muutoksen kannatuskin on siis varovaista.

Nykyinen laki on vuodelta 1996. Pääsyitä sen uudistamiseen on vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus. Laki on luonteeltaan puitelaki ja tukeutuu yksityiskohdissa erikseen annettaviin asetuksiin.

Niinpä sen on katsottu jopa rikkovan vuoden 2000 perustuslakiin sisältyvää vaatimusta, jonka mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat julkistivat syyskuussa kannanoton, jonka mukaan eläinsuojelulain kokonaisuudistusta tehdään liian vähäisin voimavaroin. Virkamiehet tekevät työtä oman toimensa ohella, vaikka työ vaatisi neuvottelukuntien mielestä täysipäiväistä paneutumista.

Kannanotto osui asian ytimeen. Maa- ja metsätalousministeriön johto ei ole pitänyt uudistuksen kanssa mitään kiirettä. Valmistelijat nimitettiin vasta viime syksynä. Jäi vaikutelma, että lain valmistelu pantiin alulle, jotta hallitusohjelman kirjain edes nimeksi toteutuisi. Vaikutelman soisi osoittautuvan vääräksi.

Maa- ja metsätalousministeriöstä on kerrottu, että uudessa maaseudun kehittämisohjelmassa eläinten hyvinvoinnin tukeen järjestyy entistä enemmän rahaa. Näin siitä huolimatta, että tuki äskettäin kolminkertaistettiin samalla kun tuen ehtoja kevennettiin.

Komissio tuskin hyväksyy hyvinvoinnin tuen uusia ehtoja, elleivät ne ole edes hieman tiukempia kuin lainsäädännön vaatimukset. Lain valmistelijoiden on siis pidettävä säädökset löysinä.

Valmistelijoiden on myös otettava huomioon säädösten vaikutukset kotieläintuotannolle. On tarpeen kieltää eläinten pitäminen kytkettynä esimerkiksi parsinavetoissa, mutta samalla on otettava huomioon, että nykyisille parsinavetoille annetaan riittävän pitkä siirtymäaika muutoksen toteuttamiseen.

Nykyään vielä noin puolet Suomen lypsylehmistä asuu parsiin kytkettyinä, vaikka eläinten vapaan liikkumisen mahdollistavat pihattonavetat ovatkin nopeasti yleistyneet. Uusien parsinavettojen rakentaminen on lakiuudistuksella syytä kieltää kokonaan.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Onko tämä hyvä tapa puuttua todellisiin ongelmiin
Suomessa on vahva usko viranomaisvalvontaan, jolla on yleensä vaikutusta vain kraaveimpiin tapauksiin. NIihin olisi ollut apua myös henkisen hyvinvoinnin tukemisesta samoin kuin taloudellisten ongelmien ratkaisemisesta. Tällaisiin toimiin halukkuus on paljon vähäisempää, koska niissä tilanteissa edellytetään konkreettisia toimia eläinten omistajien ongelmien ratkaisemiseen. Kun tehtävään laitetaan valvontaviranomainen, niin todellisiin ongelmiin ei tarvitse puuttua, riittää kun vain menee tarkistamaan tapauksia toisensa jälkeen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eläinten hyvinvoinnista
Eläimet voivat hyvin, kun hoitaja voi hyvin. Ehkä jollaikin lailla tai asetuksella pitäisi suojella myös eläinten hoitajien hyvinvointia. Hoitajat voivat hyvin, kun taloudelliset paineet helpottavat ja tuotteesta saa sille kuuluvan hinnan. Suuri työtaakka, väsymys ja talousvaikeudet johtavat tiloilla epätoivoon, masennukseen, päihde- ja ihmissuhdeongelmiin. Silloin eläimet jää hoitamatta. Parasta eläinsuojelua on maksaa tuottajalle kunnollinen hinta tuotteesta ja hoitaa tukipolitiikka oikeudenmukaiseksi.
Eläinten hoito on kutsumustyötä ja 98 % Suomen eläimistä hoidetaan hyvin. Toinen asia on esim. nämä parsinavetat. Ne ovat yleensä pieniä ja eläimet niissäkin hoidetaan hyvin. Pienissä navetoissa on luonnollista poistumaa. Eläinsuojelussa tulisi puuttua suuryksiköiden ongelmiin esim. sikaloissa ja broilertuotannossa. Kaikki pienet yksiköt ajetaan nykypolitiikalla alas. Ruokakulttuuri alkaa maatiloilta eläinten hoitajien hyvinvoinnista ja sitä kautta eläinten hyvästä kohtelusta ja asianmukaisesta hoidosta. Päättäjät päättävät, millaista ruokakultuuuria suomalaisilla maatiloilla harjoitetaan ja onko perinteisellä perheviljelmällä enää tulevaisuutta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
huoh..
Ajatellaanpa nyt. Mieti kuinka moni ihminen menettää työn tuon takia.. Ja ei välttämättä saa uutta jos on jo niin vanha hko. Elä siinä köyhyydessä sitten.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Parsinavetoiden puolesta!
Eikö olisi parempi että KAIKKI parsinavetat joissa lehmät voivat hyvin saisivat jatkaa siihen asti että omistajat luopuisivat niistä vapaaehtoisesti. Tai ainakin 40 vuoden siirtymisaika.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.