Trump ajautui myrskyn silmään

Amerikkalaiset kuten muu maailmakin ovat jo tottuneet presidentti Donald Trumpin kummalliseen käytökseen ja outoihin kommentteihin. Helsingin huipputapaamisessa tapahtunutta ei kenties sittenkään osattu odottaa.

Tiedettiin odottaa, että puheeksi tulevat väitteet Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleihin. Trump antoi ymmärtää luottavansa asiassa enemmän presidentti Vladimir Putinin sanaan, kuin oman maansa tiedusteluviranomaisiin. Näin siitä huolimatta, että näyttö sekaantumisesta alkaa olla vakuuttava.

Lausunto nostatti myrskyn Yhdysvalloissa. Jopa republikaanien leiristä julkisuuteen annettiin tulikivenkatkuisia arvioita. Käytettiin ilmauksia kuten nöyryytys ja maanpetos. Selkeänä ylilyöntinä voidaan pitää ajatusta, jonka mukaan presidentti on mahdollista asettaa Helsingin sanomisten takia syytteeseen valtiopetoksesta.

Rajuimmin kommentoivat tietysti demokraatit. Ryhmänjohtaja Charles Schumer sanoi, ettei maalla ole koskaan ollut presidenttiä, joka tukisi vihollista niin kuin Trump tukee Putinia.

Ankarat reaktiot ovat ymmärrettäviä, koska Trump esiintyi nyt koko maailmalle. Hän on pienemmissä yhteyksissä jo aiemmin sanonut uskovansa Putinia, mutta toisella kertaa olevansa turvallisuuspalvelun päätelmien kannalla. Vaalivehkeilyn tutkinta on ollut Trumpille kiusallista, ja hänen siihen liittyvät lausumansa ovat olleet hieman sekavia. Taustalla on uhka, että pahimmillaan presidentti itse voi joutua syytetyksi.

Helsingin huipputapaamiselle Trumpin itseensä kohdistama kielteinen huomio luo ikävän varjon. Jää myöhemmin arvioitavaksi, päästiinkö esimerkiksi Lähi-idän kysymyksissä eteenpäin.

Venäjän ilmapommitukset ovat johdattamassa Syyrian hirmuhallinnon voittoon kapinallisista. Tähän Yhdysvalloilla ei näytä lopulta olevan paljon sanottavaa. Myönteisestä kuitenkin se, että kumpikin suurvalta esittää kantavansa huolta Syyrian humanitäärisestä tilanteesta.

Venäjällä tiedotusvälineet saattoivat Helsingistä raportoidessaan keskittyä lähes pelkästään myönteisiin seikkoihin. Mutkia tietysti oiottiin Putinin kannalta parempaan päin. Se sentään muistettiin mainita, ettei tapaamisesta saatu aikaan yhteistä julkilausumaa.

Uutistoimisto Tass huomautti, ettei tapaamisella ole maiden suhteisiin välittömiä vaikutuksia, koska Trump on oman sisäpolitiikkansa vanki. Putinin suhdetta Venäjän sisäpolitiikkaan uutistoimisto ei luonnollisestikaan valottanut.

Putinin haastattelussa tapaamisen jälkeen kävi ilmi, ettei Trump ollut antanut mitään myönnytyksiä Krimin suhteen, vaikka sellaistakin epäiltiin. Putin kiersi kysymyksen sanomalla, ettei aiheesta kannata enää keskustella, koska Krim liittyi Venäjään kansanäänestyksellä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset