Turkki etääntyy yhä Euroopasta

Yllätykset jäivät vähiin Turkin sunnuntaisissa presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Presidentti Recep Tayyip Erdogan valittiin seuraavalle viisivuotiskaudelle heti ensimmäisellä vaalikierroksella noin 52,5 prosentin ääniosuudella. Parlamenttivaaleissa Erdoganin puolue, islamilainen AKP, sai sekin liittolaistensa tuella yli 50 prosenttia äänistä.

Erdogan on hallinnut Turkkia jo 16 vuotta, aluksi pääministerinä, vuodesta 2014 presidenttinä. Valta on seurannut Erdogania tehtävästä toiseen. Sunnuntain vaaleissa valtakirja vahvistui entisestään, sillä vaalien myötä tuli voimaan presidentin valtaoikeuksia olennaisesti vahvistava perustuslain muutos. Muutoksesta järjestettiin viime vuonna kansanäänestys, jonka tulos paimennettiin presidentille mieluisaksi.

Kun pääministeri, hallitus, johtava puolue, media ja oikeuslaitos ovat Erdoganin kontrollissa, presidentti on käytännössä itsevaltias. Turkki on loitontunut yhä kauemmas eurooppalaisesta oikeusvaltio- ja demokratiakäsityksestä.

Vaalien rehellisyydestä ja tasapuolisuudesta on keskusteltu paljon niin perustuslakiäänestyksessä kuin sunnuntain vaaleissakin. Kaakkoisosien kurdialueille ei vaalitarkkailijoilla tiettävästi ollut juuri asiaa.

Oppositio tunnusti Erdoganin ja AKP-puolueen voitot, mutta vaalitaistelun tasapuolisuus jäi toteutumatta. Poliittiset vastustajat leimattiin sumeilematta terrorismin suosijoiksi ja 2016 sotilasvallankaappauksen tukijoiksi. Osa kurdimielisten puolueiden johtajista kävi kampanjaa vankilasta.

Erdoganin itsevallasta huolimatta Turkki on edelleen kahtiajakautunut. Presidentin politiikalla on vankka tuki maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Istanbulin ja Turkin länsiosien äänillä Erdogan ei olisi vallassa.

Erdogan nousi valtaan riitaisen maan yhdistäjänä ja talouden elvyttäjänä. Nyt maa on poliittisesti jakautunut. Talouskin on kääntynyt huonompaan suuntaan. Turkki käy edelleen sotaa kurdeja vastaan sekä omalla alueellaan että Syyriassa, välillä Irakissakin.

Syyrian sodan alkuvaiheessa Nato-maa Turkki ajautui lähes sotatilaan Venäjän kanssa. Nyt Erdogan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kehuvat estoitta toisiaan. Talous- ja energiasuhteetkin ovat kunnossa.

Turkki on pyrkinyt EEC:hen ja EU:hun 1950-luvulta lähtien. Jäsenyysneuvottelut alkoivat 2005. Vaikka jäsenkelpoisuudesta ei kenelläkään ole suuria harhakuvitelmia ollutkaan, Turkin etääntyminen oikeusvaltiosta ja demokratiasta vie maan entistä kauemmas eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Turkin ja EU:n suhteita on viime vuodet mitattu pakolais- ja turvapaikanhakijavirtoja koskevassa yhteistyössä. Siinä Turkilla on ollut EU:ta vahvemmat kortit käsissään.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Turkki ja kenen oikeus
Turkki on lähentynyt/elää lähellä EUta ja Venäjää.Kuitenkin se rikkoo kaikkea sillaista oikeuskäsitystä jolle kaikki sivistysvaltioon on rakennettu viime vuosikymmenien aikana.No oliko tämä yllätys ja miten tämä on mahdollista?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kukapa ei haluaisi etääntyä EU:sta
Euroopan kieroutunut demokratia toimii vähemmistöjen ehdoilla enemmistöä vastaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääkirjoitukset