Sunnuntai 24.6.2018Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, Juhana

Suomi tarjoaa liennytysalustan

Suomi on kestoehdokas kansainvälisten huipputapaamisten järjestäjäksi. Näyttöä onnistumisista on vuosikymmenien ajoilta Etykistä ydinaseiden rajoittamisneuvotteluihin. Suomessa on etsitty ratkaisuja myös Korean niemimaan tulehtuneisiin suhteisiin. Indonesian Acehiin niitä löydettiinkin.

Suomea ja Ruotsia väläyteltiin myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamispaikaksi. Arktisen neuvoston puheenjohtajana Suomi oli esillä myös Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdollisena neuvotteluisäntänä. Pohjois-Korean johtajaa Suomessa ei nähdä, tuskin Trumpia ja Putiniakaan ainakaan Arktisen neuvoston merkeissä.

Yhdysvaltain ja Venäjän kanssakäyminen on viime aikoina vaihdellut laidasta laitaan. Presidentti Trump lähipiireineen oli varsinkin Yhdysvaltain presidentinvaalien alla hämmentävänkin läheisissä yhteyksissä Kremliin ja sitä lähellä oleviin tahoihin.

Välillä suurvaltojen suhteet ovat olleet pahasti pakkasella. Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan kriisistä alkanut pakotteiden ja vastapakotteiden kierre ei ole helpottamassa.

Hyisen julkikuvan takana on myös myönteistä pohjavirettä. Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien komentajilla on tapana neuvotella keskenään kerran pari vuodessa. Tänään kokouspaikkana on Helsinki.

Keskusteltavaa riittää Ukrainan jäätymässä olevan konfliktin ohella Syyriasta, Iranista ja Pohjois-Koreasta, ehkä myös Itämeren alueesta.

Venäjä suosii kahdenvälisiä kontakteja. Tämä pätee myös suhteisiin Euroopan unioniin ja puolustusliitto Natoon. EU:n ja Naton rivien rakoilua ei Venäjällä näyttävästi surra.

Kahdenvälisillä neuvotteluilla on silti sijansa luottamuksen rakentamisessa – etenkin turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Erityisen tarpeen tapaamiset ovat aikana, jolloin Naton ja Venäjän neuvosto on kärsinyt Ukrainan kriisin jäädyttämästä tunnelmasta. Vuoden 2014 jälkeen neuvosto ei pariin vuoteen kokoontunut.

Venäjää kiinnostanevat Naton komentorakenteen muutokset, heinäkuinen huippukokous sekä eurooppalaisten jäsenmaiden lisäpanostukset puolustukseen. Yhdysvallat halunnee lisätietoja Venäjän armeijan uudistamisesta, Ukrainan tilanteesta ja mahdollisuudesta vähentää yhteenottojen riskejä muun muassa Syyriassa.

Asevoimien komentajien neuvottelut saattavat pohjustaa Trumpin ja Putinin seuraavaa huipputapaamista. Keskusteluyhteys toivottavasti säilyy myös korkeimmalla tasolla Trumpin arvaamattomuudesta huolimatta.

Suomelle on eduksi, että tasavallan presidentti ja puolustusvoimain komentaja saavat ajantasaista tietoa suurvaltojen asevoimien johdon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ajatuskulusta.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset