Sunnuntai 24.6.2018Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, Juhana

Velkaantumisen riskit minimoitava

Suomalaisilla kotitalouksilla on enemmän velkaa kuin koskaan. Velkaantumisaste – lainojen suhde vuoden aikana käytettävissä oleviin nettotuloihin – oli viime vuoden lopussa 128 prosenttia. Luku on kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella.

Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin mutta vielä kaukana kärkimaiden Tanskan, Hollannin, Ruotsin ja Irlannin luvuista.

Valtaosa kotitalouksien velasta on asuntovelkaa. Myös taloyhtiölainoja, joilla rahoitetaan muun muassa asunto-osakeyhtiöiden korjauksia, ja kulutusluottoja otetaan aiempaa enemmän.

Velkaa tasapainottaa kotitalouksien varallisuuden nopea kasvu. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat lisäksi Suomessa Pohjoismaiden lyhimmät.

Suomen Pankki varoittaa velkaantumisen riskeistä. Velkaisilla kotitalouksilla pahimmat uhkat liittyvät korkojen nousuun, tulomenetyksiin ja asuntojen hintojen laskuun.

Riskit kohdistuvat koko kansantalouteen, vaikkei pankeille ole syntynyt suuria luottotappioita asuntoluotoista. Ongelmat tulevat toista kautta.

Häiriötilanteissa velkaantuneet kotitaloudet vähentävät merkittävästi kulutustaan, mikä leikkaa talouskasvua. Syntyy negatiivinen kierre, jossa supistuva kulutus aiheuttaa konkursseja ja lisää näin pankkien luottotappioita. Pankkien luotonantokyky heikkenee ja taantuma syvenee.

Tilannetta pahentaa se, että kotitalouksien velat keskittyvät. Asuntokuntia, joilla on velkaa kolme kertaa vuositulojen verran, on Finanssiala ry:n mukaan yhdeksän prosenttia velallisista. Ryhmän osuus koko velkapotista on 53 prosenttia. Vajaa puolet kotitalouksista on täysin velattomia.

Asuntovelat keskittyvät myös alueittain. Kasvukeskuksissa, joissa asuntokauppa käy vilkkaana, on selvästi syrjäseutuja enemmän ja isompia asuntolainoja.

Kotitalouksien velkaantumiseen on suhtauduttava vakavasti. Poikkeustilanne, jossa talous kasvaa ja korot ovat ennätyksellisten matalalla, ei voi jatkua ikuisesti. On tärkeää, että velanotossa varaudutaan korkojen nousuun ja taloudellisesti huonompiin aikoihin.

Tarvitaan myös viranomaistoimia. Lainakattoa eli lainan osuutta asunnon hinnasta on jo alennettu. Pankeille on lisäksi asetettu alaraja asuntolainojen keskimääräiselle riskipainolle pankkien vakavaraisuuslaskennassa.

Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, joka antaisi nykyistä paremman kuvan kotitalouksien veloista. Suomen Pankki pitää selvitystä tervetulleena.

Lisäksi Suomen Pankki esittää, että velkaantumisen hillitsemiseksi pitää luoda työkaluja, joilla rajoitettaisiin uusien asuntolainojen enimmäispituutta ja enimmäiskokoa suhteessa tuloihin.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset