Työmarkkinoilla periaatekeskustelua

Työehtourakka alkaa olla sinettiä vaille valmis. Päinvastaisista aavisteluista huolimatta liittokierros vietiin lopulta läpi varsin sopuisasti.

Yleinen linja löytyi taas kerran Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuspöydästä. Osapuolia sopii kiittää vastuullisuudesta aikana, jolloin paineita toisenlaisiinkin ratkaisuihin oli olemassa.

Päänavaajan osa ei ole helppo, minkä Teollisuusliittokin on saanut tuta. Kansantalouden ja työllisyyden kannalta Suomessa päästiin lopputulokseen, joka turvaa kohentunutta kilpailukykyä.

Sujuvasti neuvotellun liittokierroksen lomassa on ammattiyhdistysliikkeen asemasta käyty kiivasta periaatteellista keskustelua.

Tuorein keskustelun innoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen. Hän ehdotti, että työantajat voisivat maksaa työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut, jos työntekijät liittyisivät ammattiliiton kassojen sijasta Yleiseen työttömyyskassaan.

Tyrmistys vaikutti aidolta, vaikka yrittäjäjärjestön provosoiviin ulostuloihin on työntekijäpuolella totuttu. Ehdotus nähtiin ay-liikkeen aseman heikentämisenä, mistä siinä olikin kyse. Pentikäinen on kapinoinut myös työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan.

Järjestölle sopisi malli, jossa työehdot sovitaan työpaikoilla. Tosin osa yrityksistä vierastaa niukkojen resurssien sitomista paikalliseen työehtojen sorvaamiseen.

Pientä kitkaa työntekijäliitoilla on ollut myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kanssa. EK:n päätös luopua keskusjärjestötason sopimuksista kaihertaa osaa liitoista edelleen. Puheet Suomen kustannuskilpailukyvyn 10–15 prosentin takamatkasta eivät olleet varsinaista musiikkia liittojohtajien korville.

Keskustelu ay-liikkeen asemasta on ottanut kierroksia porvarihallituksen vuosina. Kilpailukykysopimus ja varsinkin sitä edeltävä pakkolakikeskustelu kuumensivat tunteita sekä poliittisessa että ammatillisessa työnväenliikkeessä. Julkisen alan lomarahaleikkaukset ja työttömyysvakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen työantajaa suosivaksi näkyivät myös liittokierroksella.

Hallituspuolue sinisten ajatus ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta liittoihin ja niiden kassoihin kuulumattomille ei ole ilmapiiriä parantanut.

Nykyhallitus ei ole ollut innokkaimpia kolmikannan puolustajia. Suomessa on pitkä kolmikannan ja sopimisen kulttuuri, jota kuitenkin kannattaa puolustaa.

Siinä mielessä kritiikki on paikallaan, ettei kolmikannalle pidä antaa sille kuulumatonta valtaa. Työelämän asiantuntijoiden kuuleminen on tuiki tarpeellista. Pelisäännöistä ja eläkeratkaisuista voidaan yhdessä sopia, mutta muutoin lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Työelämän periaatteista
Eduskunnan asema Työelämänlainsäädännössä on todennäköisesti nousemassa avainasemaan kun tarkastellaan ns. kolmikannan vaikutusta tulevaisuudessa Yhteiskunnassa.
On mielestäni selviö että Työnantajapuoli automatisoi työsuoritteen aina kun se on edullisempaaa kustannuksiltaan kuin inhimillinen työsuorite . Ja toisaalta Ammattiyhdistysliike pitää kiiinni työntekijäin eduista ja on siten inhimillisentyösuoritteen puolustajana. Lainsäätäjientehtäväksi jää rajanveto siitä kuinka pitkälle automatisoinninkeinoin voi korvata rahallisesti kalliimpaa inhimillistätyösuoritetta.
Saavutetut edut eivät tulevaisuudessa kohtaa toisiaan kun Investoinnit suuntaavat automatioon ja ihminen tarvitsee työstään Palkan. Tienvarsien "peltipoliisit " helpottavat kyllä Poliisientyötä mutta eivät ole lisäämässä työntekijöitä.
Los Angelesissa laitettiin robotti partioimaan kaduille ja se ei osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi vaikka investointina vaikuttaisi olevan valmis työntekoon 24/7.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hmm
On siirrytty kolmikannasta kaksikantaan. Siinä EK (laajemmin työnantajapuoli) esittää vaatimuksensa, ehtonsa ja toivomuksensa. Hallitus rukkaa sitten työelämän ja yrityslakeja ja yritysten, osinkojen ja sijoitusten verotusta, koulutusta jne. EK:n vaatimaan malliin. Tämän jälkeen EK sanelee työntekijäpuolelle, mikä on sopiva palkkataso ja mitä työehtoja on vielä heikennettävä paikallisesti sopien, minkä verran ja miten. Virallisesti EK väittää, ettei ole minkäänlaisena sopijapuolena, vaikka asia on aivan läpinäkyvä.

Tämä ilmeisesti sitten on "heille kuuluvampaa valtaa" kuin vanha kolmikanta, jossa yhtenä sopijapuolena oli työntekijäpuoli. Tällöin hallitus saattoi rukata työelämän sääntöjä, verotusta, sosiaaliturvajärjestelmää ja koulutusta jne. myös heidän edukseen, taatakseen työrauhan, kilpailukyvyn jne. Muutenkaan en oikein osaa tulkita, mitä kirjoittaja tarkoittaa sillä vallalla, mikä ei kuulu kolmikannalle.

Omasta mielestäni nimenomaan aivan täysin asiaankuulumatonta on hallitukselta esittää pakkolakeja ja työelämän heikennyksiä kuulematta lainkaan työntekijäpuolta. Mutta minähän olenkin puolueellinen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääkirjoitukset