Terveysriskien kasvuun havahduttava

Suomalaisten terveyskehitys on kääntynyt osittain dramaattisestikin huonoon suuntaan. Yleiset terveysongelmat, kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä.

Hätkähdyttävä on nuorten aikuisten fysiikan romahdus: 30–39-vuotiaista joka kymmenes ei pysty juoksemaan edes 100 metriä vaikeuksitta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja väestötutkimus Finterveys 2017 paljastaa, että pitkään jatkunut suomalaisten terveyden hyvä kehitys on hidastumassa.

Jos huonoa kehitystä ei katkaista, lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla ja joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä on kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivoverenkiertohäiriöön seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Työikäiset suomalaiset ovat myös lihoneet kuuden viime vuoden aikana. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, kymmenen vuoden kuluttua joka kolmas suomalainen on lihava.

Valitettavaa on, että sekä naisten että miesten masennusoireet yleistyvät.

Myönteistäkin kehitystä on näkyvissä. Iäkkäiden ihmisten elämänlaatu on parantunut. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla. Suomalaisten kolesterolitasot ovat laskussa. Tosin edelleen 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista veren kolesterolipitoisuus on kohonnut.

Finterveys-mittaus koski nyt ensi kertaa positiivista mielenterveyttä, ja tulos oli ilahduttava: valtaosalla väestöstä on myönteinen minä-kuva, psyykkisiä voimavaroja ja vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään. 69 prosenttia omasi kohtalaisen ja 14 prosenttia korkean positiivisen mielenterveyden.

Monet iäkkäät ihmiset ovat myös varsin toimintakykyisiä, ja joka toinen 80 vuotta täyttäneistä arvioi kipuavansa portaita yhden kerrosvälin ketterästi. Kunnon säilyttäminen onkin tärkeää, sillä 80 vuotta täyttäneitä on parinkymmenen vuoden päästä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Poliittisen päätöksenteon ja käytännön potilastyön on tuettava terveyttä edistäviä valintoja. Erityisesti sote-uudistuksessa on luotava välineitä huonon kehityksen katkaisemiseen ja terveyden edistämiseen.

On hyvä huomata, että monet keinot ovat yksinkertaisia ja tehokkaita: liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen. Myös sosiaalinen aktiivisuus suojaa useimmilta kansanterveysongelmilta.

Koulutustaustan vaikutus terveydentilaan todentuu jälleen myös tässä selvityksessä: korkeakoulutetut voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten.

Sekin on seikka, johon poliittisten päättäjien on syytä kiinnittää huomiota.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset