Unkari jatkaa Orbanin linjalla

Parin vuoden aikana Euroopassa on käyty vaaleja ja kansanäänestyksiä, joiden lopputulos on yllättänyt niin politiikan sisäpiiriläiset kuin sivustaseuraajatkin. Joukkoon mahtuu vaaleja, jotka ovat sujuneet ennalta aavistellun käsikirjoituksen mukaan.

Unkarin sunnuntaiset parlamenttivaalit kuuluvat jälkimmäiseen sarjaan. Pääministeri Viktor Orban ja hänen Fidesz-puolueensa korjasivat kiistattoman voiton liki 49 prosentin ääniosuudella. Enemmistö- ja suhteellisen vaalin omintakeinen järjestelmä kuitenkin takaa Fideszille parlamenttipaikoista noin 67 prosentin osuuden.

Fidesziäkin kansallismielisempi, muukalaisvastaisempi ja oikeistolaisempi Jobbik sai äänistä noin 20 prosenttia. Jobbikin puheenjohtaja Gabor Vona piti tulosta tappiona ja päätti erota tehtävästään.

Unkari jatkaa entistä tiukemmin kansallismielisellä, osin jopa äärioikeistolaisella linjalla. Ranskan Kansallisen rintaman, Hollannin Vapauspuolueen ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen johtajat ehtivät ensimmäisten joukossa onnitella Orbania vaalivoitosta.

Kahden kolmasosan enemmistö riittää perustuslain muuttamiseen Orbanin toivomaan suuntaan. Toistaiseksi suuntana on ollut vallan keskittäminen hallitsevalle puolueelle ja vuodesta 2010 pääministerinä toimineelle Orbanille itselleen.

Suunta ei ole sitä, mitä valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista toivoo. Unkari on Puolan tapaan ollut häivyttämässä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, johon se EU-jäsenyydessään on sitoutunut. Tuomioistuinten ja hallinnon puolueettomuutta on horjutettu. Orbanin hallinnolla on mediasta ja kansalaisyhteiskunnasta entistä tiukempi ote.

Oppositio saa toimia ainakin näennäisen vapaasti, mutta erilaisin rakenteellisin rajoituksin se on kutistettu heikoksi ja hajanaiseksi.

Vaikka viime vuoden vaalisumassa Eurooppaa rakentavat voimat pitivät otteensa hallitusvallasta, äärioikeisto ja tiukan kansallismieliset puolueet eivät jääneet kokonaan vaille menestystä.

Italian ja Unkarin parlamenttivaalit muistuttavat, että touko-kesäkuun 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa EU-kriittisillä ja unioniin vastenmielisesti suhtautuvilla voimilla on mahdollisuus menestyä.

EU on käynyt pelisääntökeskustelua Puolan kanssa, viimeksi maanantaina. Samaa keskustelua jouduttaneen käymään Unkarin, Tshekin ja Slovakian kanssa.

Mielenkiintoista vastakkainasettelussa on, että nelikko haluaa ehdottomasti kuulua unioniin. Tukirahat kelpaavat, yhteinen arvopohja ei. Taakanjako pakolaispolitiikassa on erityisen vastenmielistä.

Rehellisesti käytyjen vaalien tulosta on kunnioitettava. EU:n perimmäisten arvojen kanssa jäsenmaan politiikka ei kuitenkaan voi olla ristiriidassa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kesto-ongelmainen
EU:lla on ainakin kaksi kesto-ongelmaa.
Toinen on tämä ”maahanmuuttopolitiikka”. Brysselin keskushallintoa tämä ei häiritse, koska sen vaikutukset ovat vain paikallisia, toisin sanoen jäsenmaissa havaittavia.
Mitä Bryssel on selvästi haluton tekemään, on se määrittely miten paljon maahan tulijoita EU kestää. Tilanne on sama kuin pienemmässä mittakaavassa Helsingissä. On ihanaa olla auttamassa salskeita nuoria miehiä suloisine perheineen, mutta kukaan ei sano miten suuren osan väestöstä he voisivat muodostaa. Kymmenen prosenttia on ohitettu aikoja sitten, mutta pyritäänkö viiteenkymmeneen prosenttiin?
Toinen kesto-ongelma on federalismi, jossa asiat päätetään Brysselissä eikä joittenkin jäsenvaltioiden mielipiteitä tarvitse ottaa huomioon ja joka on komission kestotavoite.
Ei ehkä pitäisi ihmetellä, että kaikki vaalit EU:ssa eivät ole menneet käsikirjoituksen mukaisesti. Vielä vähemmän kannattaa ihmetellä, jos EU ei pysty ratkaisemaan omaa suhtautumistaan näihin kahteen ongelmaan ja tukehtuu itseensä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kesto-ongelmainen
EU ongelmien ratkaisu on mahdollista ainoastaan määrittelemällä yläraja pakolaisten määrälle ja se on jo nyt ylitetty.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
EU-Unkari
Jos EU ei nyt näytä mahtiaan ja pane Unkarin EU-rahahanoja kiinni, niin se hyväksyy Unkarin ja Orbanin toimet. Sittenhän mekin voisimme toimia samoin kuin Orban nyt.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääkirjoitukset