Sunnuntai 24.6.2018Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, Juhana

Soteen kaivataan yhä tarkennuksia

Hallitus antoi sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevan lakipaketin eduskunnan käsittelyyn. Muut sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait ovat olleet eduskunnassa jo liki vuoden verran. Valinnanvapauslainsäädäntökin siellä kertaalleen kävi, mutta törmäsi seinään nimeltä perustuslaki.

Perustuslakivaliokunnan, asiantuntijoiden ja lainsäädännön arviointineuvoston lausuntojen jälkeen valinnanvapautta rukattiin muotoon, jonka hallitus uskoo vihdoin täyttävän niin perustuslain kuin poliittisen hyväksyttävyydenkin vaatimukset.

Muun muassa vaikutusarviointeja on täsmennetty. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan valinnanvapausmallin avulla voidaan parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Ministeriö arvioi, että lakiehdotuksella on menokehitystä kasvattavia sekä sitä hillitseviä vaikutuksia.

Ratkaiseva rooli kustannusten hillinnässä ja hallinnassa on maakunnilla.

Valinnanvapaus takaa asiakkaille tiettyyn rajaan saakka oikeuden valita, mistä hakea sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Erikoissairaanhoito on pääosin valinnanvapauden ulkopuolella.

Asiakas valitsee haluamansa sote-keskuksen ja hammashoitolan. Palveluja voivat tarjota julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat.

Valinnanvapauden piiriin tulevien sote-palveluiden arvo on noin 5,3 miljardia euroa. Potti kiinnostaa yksityisiä terveyspalveluyrityksiä. Toivottavasti myös pienemmät tuottajat pärjäävät tarjouskilpailuissa.

Sote-uudistuksen tarpeesta puolueet ovat yhtä mieltä. Palvelutarpeen kasvaessa nykymallin ylläpitoon eivät julkiset rahat riitä. Alueellisesta tasa-arvosta ei kauan voi puhua – jos voi nykyäänkään. Sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä kiinteämpi integrointi on välttämätöntä.

Keinoista, maakuntapohjasta, maakuntien määrästä, valinnanvapauden laajuudesta ja kustannusvaikutuksista eriäviä mielipiteitä riittää.

Kokonaan oma oopperansa on, mitä mahdollisuuksia hallituksen esityksillä on mennä läpi. Jos esitys jämähtää perustuslakiongelmiin, ei täytä EU-normeja tai muuten vain kaatuu eduskunnassa, poliittinen kriisi on valmis.

Hallitus eroaa, jos se ei kykene viemään tärkeintä uudistushankettaan läpi. Nykyisestä eduskunnasta ei uutta hallituspohjaa löydy.

Poliittisia valtapelejä enemmän kansalaisia kiinnostaa palveluiden saatavuus ja laatu. Kiinnostavaa on myös palveluiden hinta joko veroeuroina tai asiakasmaksuina. Näihin kysymyksiin tarvitaan lisää vastauksia ennen kesäkuuta, jolloin eduskunnan on määrä lyödä soten sisältö lukkoon. Maakuntavaalien ajankohta on sittenkin toisen luokan kysymys.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

vähän epäilyttää
Jos olen valinnut yksityisen palvelun tuottajan, jonka siis pitäisi huolehtia perusterveydenhuollostani, niin käykö niin, että kun soitan ajanvaraukseen, niin aika löytyy itse maksavalle asiakkaalle heti, mutta sote-asiakkaalle sitten joskus.
Edelleen, jos sairastun yöllä, niin asia ei ehkä enää kuulukaan perusterveydenhuoltajalleni, vaan joudun samaan ”maakunnalliseen” päivystysjonoon kuin kaikki muutkin.
Voisiko (toivottavasti näin olisi jo tehtykin) veronmaksajilta tulevien per capita-miljoonien vastineeksi asettaa yksityisille sote-keskuksille myös vaatimuksia, esim. että lääkärille on päästävä mieluiten heti (koska nopea lääkärille pääsy oli yksi uudistuksen tavoitteista) sekä velvoite ympärivuorokautiseen akuuttipäivystykseen. Se kuuluisa kuorittava kerma- ja/tai hunajakerros vähän kaventuisi, mutta…
Jos sitten olen kuitenkin sinne lääkäriin ongelmitta päässyt ja on todettu, että tarvitsen jatkohoitoa, niin kuinka kauan kestää päästä maakunnan sairaalaan, jonne siis jonottavat kaikki muutkin jatkohoitoa tarvitsevat.
Jos maakunnan sairaalan rooli on pysyttää maakunta budjetissaan, niin mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat?
Vaakakupissa on potilaan hoito versus maakunnan mahdollinen lakkauttaminen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
"Bimbo" on oikeassa — Pöysti väärässä
Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n ex-pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka on kirjoittanut lakikokonaisuuden, ei kykene enää näkemään itse aiheuttamiaan (ei ole syytös) käytännön tason ongelmia, jotka syntyvät, kun 295 kunnalta otetaan tavallisen lain (valtavan suuri lakinippu) säätämisellä pois perustuslakiin ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan kiinteästi liitetty kuntien itsehallinnon suoja pois; oikeuskansleri Tuomas Pöystin lakikokonaisuus on kuntien lähi-itsehallinnon, vahvan lähidemokratian — perustuslain vastainen.

Maakuntalaki on mahdollinen

Pöystin maakuntalakiesityksessä on perustuslain vastainen pulma.

Hallituksella on aikaa monta kuukautta korjata virhe:

295 kunnan asukkailla on suvereeni & legitiimi yleiskatteellinen päätösvalta omia tarpeita vastaavista lähisairaanhoidon, lähiterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vanhustenhoidon palveluista.

295 kunnalla on insentiivi, kannustin, tehdä päätöksiä kustannustehokkaasti. Tämän todistaa tutkimukset.

Absurdia

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Hetemäki ja VTV:n ex-pääjohtaja Pöysti yrittävät kääntää Kheopsin pyramidin kärki alaspäin!

JK

Emme somessa räksytä tästä kuin viikon sen jälkeen kun ongelma on korjattu. Muuta räksytettävää meillä riittää rutosti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
"Integrointia" käytetään rahan ja vallan politiikkaan
Turun Sanomat: "Sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä kiinteämpi integrointi on välttämätöntä."

Kyllä. Mutta se voidaan tehdä myös 295 kunnan mallissa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eduskunnan puoluevaltapolitiikka ongelma — kunnallinen demokratia ei ole ongelma
Turun Sanomat: "Poliittisia valtapelejä enemmän kansalaisia kiinnostaa palveluiden saatavuus ja laatu."

Kansalaisia on koko Suomineidon alueella.

— saatavuus
— saavutettavuus
— jonotusajat
— terveyserojen poistolaki: 295 kuntaa noudattaa
— eniten ongelmallisille tehokkain täsmärahoitus.

Siksi esimerkiksi laatu (hoitajien ja lääkäreiden lukumäärän mitoitus/jonotusajat) on pakko olla lailla säädetty perustuslain mukaisille, suoralla vaalilla valituille 295 kunnanvaltuustolle, jotka pitävät huolen lain noudattamisesta. Valtion eli Martti Hetemäen on pakko osallistua rahoitukseen 295 kunnalle. Muuten kansliapäällikkö Hetemäki ja (oikeuskansleri?) Pöysti eivät noudata perustuslakia.

LAATULAIN VOIMAAN ASTUMISPÄIVÄ

Suomen perustuslaki — korostan Suomen perustuslaki — edellyttää, että laki velvoittaa kaikkia 295 kuntaa valmistautumaan hyvissä ajoin noudattamaan laatulakia lain astuessa voimaan. Ne muutamat "oikeuden tuomarit", rehelliset professorit, joita vielä löytyy suurennuslasilla etsien, ovat lausuneet, että hallituksen perustelu laadun yhdenvertaistumisesta markkinavoimien vaikutuksesta, EI täytä Suomen perustuslain em. edellytystä.

JK

Lähipalveluista päätöksiä tekevät 295 kuntaa tulee monta kertaluokkaa sekä kuntataloudelle että valtiontaloudelle edullisemmaksi kuin julkisessa keskustelussa oleva 1—21 maakunnan malli LÄHIPALVELUJEN OSALTA. Paljon puhuttuja säästöjä saadaan nimenomaan 295 kunnan mallilla. Ei voi kertoa, koska seuraus on poliittinen peli: oppositio ja hallitus pelaavat raha—valta-peliä.


Aluepalveluista, kuten maakuntakaavoituksesta, keskussairaaloista (nykyisin 21) päätöksiä tekevät nykyisen jaon mukaiset maakunnat. Poliittinen retoriikka, muunnettu totuus väittää, että maakunnat ovat liian pieniä: Ei pidä paikkansa!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääkirjoitukset