Torstai 26.4.2018Terttu, Teresa, Tessa

Varovainen alku EU-puolustuksessa

Suomen puolustuspolitiikka rakentuu itsenäisen puolustuksen, Nato-kumppanuuden, EU-yhteistyön, pohjoismaisten kontaktien sekä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten varaan.

Viime aikoina on keskusteltu erityisesti EU-yhteistyöstä ja EU-puolustuksesta. Asia oli vahvasti esillä jo viime vuosikymmenellä. Silloin EU:n perussopimukseen kirjattiin avunantovelvoite tapauksissa, joissa jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Avun pyytämisestä, vastaanottamisesta, muodosta ja sitovuudesta on käyty vaihtelevan tasoista keskustelua, viimeksi presidentinvaalien alla.

Tulkinnoista on vedetty ainakin yksi yhteinen johtopäätös: kyse ei ole Naton 5. artiklan mukaisista turvatakuista, ei lähellekään.

EU:ssa puolustusyhteistyön syventämisellä on laaja poliittinen tuki. Se on toistaiseksi ainoa politiikan lohko, jossa integraatio syvenee. Britannian eropäätös on vahvistanut puolustusyhteistyön kehittämishaluja.

Marraskuussa 25 EU-maata sopi puolustuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä. Britannia, Tanska ja Malta jättäytyivät sivuun.

Tiistaina varmistui, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön nimissä käynnistetään ensi alkuun 17 hanketta. Suomi on mukana kolmessa: kyber-yhteistyössä, ohjelmistoradioksi kutsutun yhteisen viestintävälineen kehittämisessä ja sotilaskaluston liikkumisen helpottamisessa eli niin sanotussa sotilaallisessa Schengenissä.

Suomi on ollut jäsenmaista innokkaimpia ajamaan yhteisen puolustuksen asiaa. Sama innostus ei ainakaan vielä näy pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämisessä.

Osallistuminen kolmeen hankkeeseen on EU-maiden keskitasoa. Suomella ole yhdessäkään hankkeessa vetovastuuta, ei edes kyberturvallisuudessa, jossa Suomi strategiansa mukaan pyrkii maailman huipulle. Kyberturvallisuuden keskinäisen avunannon vetovastuu on Liettuan harteilla.

Jotakin EU-maiden yksimielisyydestä kertoo, että sotilaskaluston liikuttamisen helpottamiseen on heti alussa lähdössä 24 maata 25:stä.

Rakenteellisen yhteistyön syventäminen on parhaimmillaan toimintaa, joka purkaa jäsenmaiden järjestelmien päällekkäisyyksiä ja turhia esteitä. Yhteisiä hankintoja ja turvallisuus- ja puolustusalan tutkimusta kannattaa EU-varoilla edistää.

Yhteistä EU-armeijaa EU-puolustus ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö eivät tarkoita. Valtaosa mukana olijoista on turvannut puolustuksensa Naton kautta. Pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä viittaus avunantovelvoitteeseen on lähinnä Suomen vaatimuksesta.

Naton kanssa kilpailevaa järjestelmää ei EU rakenna, mutta Saksan ja Ranskan vedolla yhteistyön tiivistyminen jatkuu.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset