Keskiviikko 20.6.2018Into

Metsäteollisuudella vauhti päällä

Metsäteollisuutta pilkattiin 1980-luvulla, ettei se tee puusta muuta kuin halpaa bulkkia vientiin. Viimeiset vuodet tuo bulkki eli sellu on merkinnyt metsäyhtiöillemme uutta kasvua vuosituhannen alkuvuosien rajun laihdutuskuurin jälkeen.

Kuuri alkoi 2006, kun UPM ilmoitti lopettavansa Voikkaan paperitehtaan. Sitten Pohjois-Amerikan seikkailuissa miljarditappiot tehnyt Stora Enso sulki tehtaat muun muassa Summassa ja Kemijärvellä. Metsäteollisuutta kutsuttiin auringonlaskun alaksi.

Metsäyhtiöt julkistivat hiljattain viime vuoden viimeisen kvartaalin tuloksensa. Niiden mukaan yhtiöt eivät koskaan aikaisemmin ole olleet näin hyvässä kunnossa. Näin siitä huolimatta, ettei niiden voittoja enää voida lisätä takavuosien malliin kuuluisalla d-vitamiinilla eli markan devalvoinnilla.

Metsäteollisuuden tiedote kertoo, että yhtiöiden menestystä ovat siivittäneet vahva kysyntä Kiinassa sekä investoinnit ja nopea rakentamistahti Euroopassa. Sellun ja sahatavaran hinnat ovat pysyneet korkealla. Havusellusta maksettiin ennätyshintaa, vaikka vuosi sitten hinnan ennakoitiin jo saavuttaneen lakipisteensä.

Sen sijaan paperin kysyntä ja sitä kautta hinta ovat edelleen laskussa. Suuntaus sai alkunsa tuotannon valtavasta ylikapasiteetista, mutta tilanne ei ole helpottunut, vaikka pelkästään Suomessa on pantu kiinni useita paperitehtaita.

Verkkokauppa maailmalla on nostanut pakkausmateriaalien kysyntää. Meillä esimerkiksi kartongin tuotanto kasvoi loka–joulukuussa yli kymmenen prosenttia vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sellun tuotanto kasvoi kuutisen prosenttia.

Sellun keiton kapasiteettiin saatiin lokakuussa kaivattua lisäystä, kun Metsä Groupin Äänekosken tehdas käynnistettiin. Se päässee täyteen vauhtiin kuluvan vuoden mittaan.

Yksi merkittävä ero metsäyhtiöiden luvuissa menneisyyden ja nykyisyyden välillä on työntekijöiden määrässä. Esimerkiksi Stora Ensolla oli kesällä 2007 noin 44 000 työntekijää, kun viime kesänä henkilöstön määrä oli noin 26 000. Metsäteollisuuden työllistävä vaikutus tuskin koskaan enää palaa entisiin mittoihin.

Työllistävää vaikutusta ei silti pidä vähätellä. Varsinkaan välillistä vaikutusta. Tehtaiden puuhuollosta saa työnsä muun muassa suuri joukko metsureita, metsäkoneen- ja kuorma-autonkuljettajia, metsätalouden asiantuntijoita sekä väkeä taimitarhoilla.

Puunkorjuu on leutojen talvien takia vaikeutunut. Teollisuus ei ole vielä suureen ääneen valittanut puupulasta, mutta jos sellun tuotannon kasvu jatkuu, kuitupuusta voi syntyä jopa kilpailua. Tämä nostaa puun hintaa, jolloin yksityiset metsänomistajatkin saavat osansa metsäteollisuuden menestyksestä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset