Lauantai 17.2.2018Väinö, Väinämö, Karita, Rita

Kisat politiikan ja dopingin varjossa

Olympialaisissa politiikka ja kansainväliset suhteet ovat olleet enemmän tai vähemmän keskeisessä asemassa nykymuotoisten kisojen alkuhistoriasta alkaen. Berliinissä 1936 kansallissosialistinen Saksa näytti mahtiaan, Meksikossa 1968 osoitettiin mieltä rasismia vastaan, Moskovassa 1980 länsi boikotoi Afganistanissa operoivaa Neuvostoliittoa, neljä vuotta myöhemmin Los Angelesissa itäblokki maksoi kalavelat lännelle.

Boikotointi ja kansallinen uho ovat liittyneet enimmäkseen kesäolympialaisiin. Nyttemmin talvikisat ovat saaneet osansa. Venäjä esitteli suurvaltamuskeliaan 2014 Sotshissa. Pian kisojen jälkeen Venäjä otti Ukrainalta Krimin niemimaan ja ryhtyi tukemaan kapinallisten sotatoimia Itä-Ukrainassa.

Poliittiset intohimot loistavat läsnäolollaan myös Etelä-Korean Pyeongchangissa tänään käynnistyvissä kisoissa.

Etelä-Korean kisoissa suuren osan huomiosta lohkaisee sen naapuri, Pohjois-Korean omavaltainen ja -peräinen diktatuuri. Ydinaseilla ja mannertenvälisillä ohjuksilla uhitteleva Pohjois-Korea aloitti olympiakisojen alla liennytysvaiheen, jonka aitoudesta vain diktaattori Kim Jong-unilla ja hänen lähipiirillään on tarkka tieto.

Kim vihjasi uudenvuodenpuheessaan, että Pohjois-Korea saattaa osallistua Pyeongchangin kisoihin. Lupaus sopi paremmin kuin hyvin Etelä-Korean presidentille Moon Jae-inille, joka haluaa varmistaa, ettei sapelinkalistelu pilaa etelän suurtapahtumaa.

Sovunhieronnalla ja Koreoiden yhteisesiintymisellä on hintansa.

Pohjois-Korea lähetti kisoihin mittavan delegaation cheerleadereineen, jonka tehtävä on lähinnä kiillottaa diktatuurin kilpeä, lieventää pakotepolitiikkaa ja kiinnittää muun maailman huomio pois sotilasmahdin kasvattamisesta.

Asiantuntijat, jotka uskovat olympiadiplomatian johtavan pysyvään liennytykseen Korean niemimaalla, ovat harvassa.

Jos urheilua ei oteta huomioon, kisojen toinen pääpuheenaihe on doping. Lontoon ja Sotshin olympialaisten jälkeen maailman antidopingtoimiston Wadan tutkimuksissa kävi ilmi, että Venäjä on toteuttanut systemaattista dopingohjelmaa. Viime vuoden lopulla Kansainvälinen olympiakomitea KOK sulki Venäjän Pyeongchangista. Vain yksittäiset, doping-ohjelmaan todistettavasti kuulumattomat urheilijat saisivat osallistua.

Tilanne mutkistui, kun urheilun vetoomustuomioistuin CAS kumosi suuren osan KOK:n langettamista kilpailukielloista. KOK ja CAS ovat asiassa napit vastakkain. Urheilupolitiikkaan kuuluu, että Venäjä pitää rangaistuksia poliittisina.

Olympialaisten toivotaan lähentävän kisoihin osallistuvia maita ja urheilijoita toisiinsa. Aito sitoutuminen yhteisiin eettisiin sääntöihin voisi olla hyvä alku.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset