Sunnuntai 20.5.2018Lija, Karoliina, LilliKaatuneitten muistopäivä

Muovi saatava osaksi kiertotaloutta

Maailman meriin päätyy joka vuosi kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Valtamerissä pyörii jättimäisiä jätelauttoja, muoviroskat sotkevat rantoja ja eläimiä kuolee muoveihin.

Mikromuovit koetaan uudeksi vitsaukseksi. Mikroskooppisen pieniä hiukkasia irtoaa kaikesta materiaalista, missä muovia on käytetty, kuten vaatteista, kosmetiikasta ja liikenteestä.

Vaikka mikrohiukkasia saadaan hyvin poistettua jätevedenpuhdistamoissa, niitä valuu vesistöihin suoraan hulevesien mukana.

Tutkimustietoa niiden määristä ympäristössä on niukasti. Terveyteen vaikuttavia riskiarvioita voitaneen tehdä vasta muutaman vuoden kuluttua.

Muovijätettä pitäisi syntyä mahdollisimman vähän. Muovia ei pitäisi edes kohdella jätteenä ja polttaa, vaan saada se osaksi kiertotaloutta uudelleen käytettävänä raaka-aineena.

Euroopassa tuotetaan vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, ja vain alle 30 prosenttia menee kierrätykseen.

EU-komissio julkaisi tiistaina muovistrategiansa, jonka mukaan muovipakkaukset on vuoteen 2030 mennessä suunniteltava niin, että ne voidaan kierrättää.

Komissio edellyttää, että muovipakkauksille ryhdytään valmistelemaan laatuvaatimuksia, jotta valmistajat voisivat luottaa kierrätysmateriaalin laatuun. Teollisuudelle se lupaa taloudellisia kannusteita uusien materiaalien kehittämiseen. Suomessa iso osa muovipakkauksista on jo nyt kierrätyskelpoisia.

Kosmetiikkatuotteisiin harkitaan merkintöjä, jotka kertoisivat, onko tuotteessa mikromuoveja.

EU on oikealla tiellä vedotessaan kuluttajien valintoihin. Kuluttajilla on yhä enemmän halua tehdä ympäristön kannalta oikeita valintoja. Heiltä voi kuitenkin puuttua oikeaa tietoa tunnistaa sellaisia tuotteita, jotka sisältävät tai joista irtoaa muovipartikkeleita.

Unionin budjetista vastaava komissaari Günther Oettinger on jo aikaisemmin ehdottanut, että muoviverolla voitaisiin paikata Britannian jättämää aukkoa EU:n tulevien vuosien budjetissa.

Ajatus on kaunis, mutta ei hevillä kelpaa jäsenmaille, jotka perinteisesti eivät ole halunneet luovuttaa sananvaltaa verotuksesta unionille.

Lounais-Suomen jätehuolto kertoi torstaina, miten sen keräyskokeilu tuotti viime vuoden aikana 118 000 kiloa kotitalouksien poistotekstiilejä. Viidennes päätyi kiertoon, mutta kolmannes jouduttiin kuitenkin polttamaan. Jätefirma myönsi, että Suomessa ei ole vielä onnistuttu kehittämään suuren mittakaavan kierrätysratkaisuja tekstiileille.

Tekstiilien kierrätys tukee hyvin EU:n muovistrategian tavoitteita. Ponnisteluja on syytä jatkaa.

Myös EU:n jätedirektiiveihin on tulossa muutoksia, joiden mukaan tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä jo vuoteen 2025 mennessä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset