Maanantai 23.4.2018Yrjö, Jyrki, Jyri, Yrjänä, Jori, Jiri

Öljyn kallistuminen nostaa hintoja

Maailmalla on yli kolme vuotta eletty kohtalaisen halvan raakaöljyn aikaa. Brent-laadun hinta kohosi torstaina noin 70 dollariin barrelilta. Viimeksi hinta oli yli 70 dollaria marraskuussa 2014. Vielä viime kesänä 159 litran tynnyrin sai alle 50 dollarilla.

Oikeastaan alkusanat öljyn kallistumiselle lausuttiin lokakuussa, kun öljynviejämaiden järjestön OPEC:n pääsihteeri Mohammad Barkino sanoi, että OPEC:n ja sen ulkopuoliset öljyntuottajat ovat myötämielisiä tuotannon rajoittamiselle. Öljymaat aikovat jäähdytellä pumppujaan tiettävästi koko alkaneen vuoden ajan. Järjestely merkitsee vääjäämättä raakaöljyn hinnan nousun jatkumista. Mihin nousu yltää, on jo vaikeampaa ennustaa.

Vuosituhannen ennätys on heinäkuulta 2008, jolloin tynnyrillisestä piti maksaa 137,80 dollaria. Ennätystä seurasi ilmiömäinen romahdus: puolessa vuodessa hinta putosi 40 dollarin pintaan. Samoihin aikoihin romahti myös maailman talous. Kallis öljy ennakoi taantumaa.

Halvan öljyn aikaa on leimannut alhainen inflaatio, välillä on ajauduttu taloudellista toimettomuutta aiheuttavan deflaation partaalle.

Vähäisen inflaation tukijalkana on ollut polttoaineiden kallistuminen sekä viinan ja tupakan hintojen nostaminen veropäätöksillä.

Halpa öljy on aiheuttanut öljystä eläville maille hankaluuksia. Esimerkiksi Venäjän valtio on kolmen vuoden aikana joutunut paikkaamaan budjettiaan hyvinä aikoina kootusta rahastosta. Tämä reservirahasto on tyhjentynyt kokonaan. Toisessa eli kansallisen hyvinvoinnin rahastossa on vielä yli 65 miljardia dollaria (HS 11.1.).

Venäjän toimia on turha surkutella, onhan se käyttänyt rahaa nuukailematta sotilaalliseen toimintaan Krimillä, Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Krimin ja Ukrainan tapahtumat ovat edistäneet itänaapurimme taloudellisia vaikeuksia länsimaiden asettamien pakotteiden kautta.

Pakotteet ja Venäjän talouden alamäki olivat 2014–2015 myrkkyä varsinkin Kaakkois-Suomelle, kun ostos- ja liikematkailu vähentyivät rajusti. Eurosta tuli venäläisille aivan liian kallis valuutta. Pari vuotta sitten euro maksoi 90 ruplaa, nykyään noin 70 ruplaa. Tilastojen mukaan venäläisten matkailu Suomen piristyi jo 2016, ja kasvu jatkui viime vuonna.

Suomalaisten kuluttajien kannalta öljyn kallistuminen juuri nyt on sikäli myönteistä, että talven polttoöljyt ehdittiin ostamaan vielä halvan öljyn aikaan. Raakaöljyn hinnan nousu vaikuttaa polttoaineiden hintoihin vasta viipeellä. Ajan oloon ilmiö kuitenkin johtaa yleiseen hintojen nousuun. Tämä merkitsee kansalaisten ostovoiman heikentymistä eli kulutuskysynnän vaimenemista.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset