EU:n ja Britannian brexit-neuvottelijat tarvitsivat uusimmastakin määräajasta likimain kaikki tunnit, jotta alustava sopu eroneuvotteluiden ensimmäisestä vaiheesta saatiin aikaiseksi.

EU:n jäsenmaat ja komissio puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla olivat asettaneet ehdoksi, että EU-kansalaisten asemasta, Britannialle koituvasta loppulaskusta ja Pohjois-Irlannin rajajärjestelyistä on päästävä alustavaan sopuun, jotta Britannian eron jälkeisestä siirtymäajasta ja tulevasta EU-suhteesta voidaan neuvotella.

Perjantaina aamuyöhön jatkuneiden neuvotteluiden päätteeksi Juncker ja Britannian pääministeri Theresa May julistivat, että neuvotteluissa on edistytty riittävästi. Ellei viime hetken vedätyksiä ilmene, ensi viikon huippukokouksessa eroneuvottelijat saavat jäsenmailta luvan edetä brexitin seuraavaan vaiheeseen.

Pääministeri May vakuutti Britannian hallituksen olevan neuvottelutuloksen takana. Samankaltaista viestiä kuului Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Skotlannista.

Alustavan sovun sisällöstä neuvottelijat olivat vaiteliaita. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien oikeuksien turvaaminen vaikuttaa kuitenkin pitävästi sovitulta.

Neuvottelijoiden mukaan Britannia sitoutuu noudattamaan EU-velvoitteitaan, joista maksut jatkuvat maaliskuun 2019 eropäivän jälkeenkin. Loppulaskun suuruudesta ei perjantaina tullut lisätietoja. Viime viikolla uutisoitiin, että useammalle vuodelle tai jopa vuosikymmenelle ajoittuvan laskun loppusumma olisi 40–55 miljardia euroa.

Alustavat neuvottelut ajautuivat yliajalle Pohjois-Irlannin rajajärjestelyä koskevien kiistojen takia. Osapuolten tavoitteena on ollut, ettei Irlannin tasavallan ja Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin välille muodostuisi kovaa rajaa tullimuodollisuuksineen ja passintarkastuksineen.

Mayn konservatiivien tukipuolue, Pohjois-Irlannin konservatiivisia unionisteja edustava DUP, on vastustanut Pohjois-Irlannille tulevaa erikoisasemaa esimerkiksi omana vapaakauppa-alueena. Myös EU-myönteinen Skotlanti on halunnut omia järjestelyjä EU:n kanssa, jos sellaisia Pohjois-Irlannillekin myönnetään.

Neuvottelijoiden mukaan kovaa rajaa ei Irlannin saarelle tule. Miten tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkuminen sitten järjestetään, on toistaiseksi hämärän peitossa.

Pahimmillaan brexit olisi voinut vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhan sinetöineen Pitkäperjantain sopimuksen.

Kiistoja neuvotteluissa riittää alustavasta läpimurrosta huolimatta. Vapaakauppajärjestelyt, EU-tuomioistuimen asema ja siirtymäajan pituus eivät ole vähäisimmästä päästä.

ts.paakirjoitus@ts.fi