Torstai 14.12.2017Jouko

Talonpojan ohjailussa uusia tuulia

Euroopan komissio antoi viime viikolla tiedonannon unionin yhteisen maatalouspolitiikan eli capin tulevista suuntaviivoista. Esitykset ovat komissiolle tyypilliseen tapaan tässä vaiheessa kaikille kaikkea hyvää tarkoittavia. Ajat sitten julkisuuteen vuodettuaan ne eivät enää juurikaan yllättäneet.

Jäsenmaille lienee mieleen komission ajatus kansallistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa niin, että maat saavat annettujen kehysten sisällä käyttää EU:n suorat tuet mielensä mukaan.

Taustalla on tieto, että tukirahat vähenevät muun muassa nettomaksaja Britannian eron myötä.

Suomalaisen veronmaksajan kannalta on huolestuttavaa, jos EU-rahan väheneminen edellyttää lisää kansallista rahaa.

Etujärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati järjestön äänenkannattajassa Maaseudun Tulevaisuudessa, että jäsenmaiden, myös Suomen, tulisi olla valmis käyttämään omia varojaan, jos EU:n yhteinen budjetti ei riitä. "Silloin jäsenmaiden pitää löysätä kukkaronnyörejään", hän lausui.

Maatalous saa tukea nykyisin valtion varoista yli miljardi euroa vuodessa. Pottia ei voida julkisen talouden yhä velkaantuessa kasvattaa. Toivottavasti capin uudistus johtaa maataloutemme tuotannon tehostumiseen niin, että tuen tarve vähenee.

Komissio toistaa monissa uudistuksissa tutuksi tulleen tavoitteen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja byrokratian karsimisesta. Mikäli aikeet vihdoin toteutuvat, viljelijälle jää enemmän aikaa kehittää itse maataloutta.

Komission esityksessä nuorten viljelijöiden asemaa halutaan parantaa eli käytännössä kannustaa sukupolvenvaihdoksia tiloilla. Tälle on Suomessakin tarvetta, vaikka meillä nykyisellään maksetaan hieman lisätukea nuorille viljelijöille.

Mielenkiintoinen maininta on, että uudessa capissa halutaan kohdentaa tuki aidoille viljelijöille. Komissio ei tarkoita tässä valeviljelijöitä. Suomen oloissa kyse voi olla siitä, että maataloustuet vuotavat valtoimenaan viljelijöiden käsien kautta muualle.

Pinta-alaan sidottu tuki on omiaan nostamaan pellon vuokraa. Tällöin tukea saavat maataloudesta luopuneet tai heidän kaupungeissa asuvat perillisensä.

EU-jäsenyyden vuosina on moneen kertaan huomattu, että maatalouskauppa on laskelmoinut hinnoitteluaan sen mukaan, kuinka paljon viljelijöille on luvassa esimerkiksi investontitukea.

Suomen kannalta erityisen tärkeää on, että komissio lupaa uudistuksen pitävän huolta maatalouden mahdollisuuksista myös heikkotuottoisilla alueilla. Aikanaan Suomi sai vahvistettua koko maan alueeksi, jossa voidaan maksaa EU:n ja valtion yhteisesti rahoittamaa luonnonhaittakorvausta. Tästä on pidettävä kiinni.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .