Maanantai 18.12.2017Aapo, Aappo, Rami

Palveluvienti luultuakin tärkeämpää

Palveluviennin merkitys Suomen kansantaloudelle on selvässä kasvussa, ja sen trendi on ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Noin 30 prosenttia Suomen kokonaisviennin arvosta tulee palveluista.

Jos vientiä tarkastellaan Suomessa tuotetun arvonlisäyksen näkökulmasta, palveluiden osuus on tätäkin suurempi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreen tutkimuksen mukaan palveluiden vienti vastasi viime vuonna 36 prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä. Tutkimuksen toteuttivat VATT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Viennin kansantaloudellinen merkitys nähdään usein vain tavaraviennin ja euromääräisen bruttoarvon kautta. VATT:n tutkimus korostaa palveluita ja kotimaista arvonlisäystä, johon talouden ja työllisyyden kasvu perustuvat. Globaalissa taloudessa tuotantoketjut menevät usein valtioiden rajojen yli, joten tuotanto tapahtuu harvoin vain yhdessä maassa.

Monen tuotteen osalta jopa puolet viennin bruttoarvosta tulee ulkomaisista välituotteista eli Suomeen tuoduista raaka-aineista, komponenteista ja palveluista. Viennin volyymin kasvaessa kotimaisen arvonlisäyksen osuus on pitkällä aikavälillä laskenut.

Palveluissa ulkomaisten välituotteiden osuus on tavaratuotantoa pienempi. Kehitys on ollut samansuuntaista muissakin läntisissä teollisuusmaissa.

Palveluiden vienti ei ole pelkästään palveluyritysten vientiä, vaan se liittyy yhä kiinteämmin myös teollisuuden vientiin. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kokonaisviennistä noin puolet tulee palveluista.

VATT:n selvitys perustuu uuteen tutkimusmenetelmään, jossa viennin kotimaista arvonlisää arvioidaan yritys- ja hyödyketasolla. Näin on saatu aiempaa tarkempaa tietoa eri toimialoista.

Viime vuonna paperituotteiden vienti vastasi 13 prosenttia ja IT-palveluiden vienti 11,4 prosenttia kaikesta viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä. Muiden yksittäisten hyödykkeiden osuus jäi alle kymmeneen prosenttiin.

Valtaosa Suomen viennin arvonlisäyksestä, noin 60–70 prosenttia, perustuu niin sanottuihin heterogeenisiin eli erilaistettuihin hyödykkeisiin. Näissä korostuvat yrityskohtaiset tekijät kuten laatu, brändi ja maine. Palveluiden viennille tärkeintä ovat osaavat työntekijät.

VATT:n tutkimuksen johtopäätös on, että keskustelua Suomen talouden menestyksestä käydään liian paljon kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta, vaikka kustannuksilla on vain rajoitettu merkitys yritysten kilpailukykyyn.

Poliittisten päättäjien kannattaisi keskittyä muihin tekijöihin kuten tuotannontekijäresurssien saatavuuteen, työmarkkinoiden joustavuuteen, kilpailutilanteeseen sekä verotukseen ja sääntelyyn.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset