Perjantai 15.12.2017Heimo

Brexitin hinta voi käydä kalliiksi

EU:n joulukuinen huippukokous tulee liian nopeasti vastaan – ainakin, jos Britannian EU-eroneuvottelijoiden mielipidettä asiasta kysyy. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus siirtyä brexit-neuvotteluissa seuraavaan vaiheeseen eli keskustelemaan Britannian tulevasta EU-suhteesta ja mahdollisesta siirtymäjärjestelystä kevään 2019 jälkeen.

Kesäkuun 2016 kansanäänestyksen jälkeen Britannian EU-ero on edennyt etanan vauhdilla. Neuvottelujen kahden vuoden määräaika käynnistyi tämän vuoden maaliskuussa. Jotta jäsenmaat ja EU-parlamentti ehtisivät käsitellä ja hyväksyä ajoissa erosopimuksen, sen olisi oltava valmiina vajaan vuoden kuluttua.

Nykyisellä neuvottelutahdilla aikataulu näyttää ylivoimaiselta.

Ennen kuin huippukokous voi antaa luvan neuvotteluihin Britannian tulevasta EU-suhteesta, eroneuvottelijoiden on löydettävä periaatesopu Britannialle koituvasta loppulaskusta, Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajajärjestelyistä ja EU-kansalaisten asemasta niin Britanniassa kuin muissa EU-maissa.

Kansalaisten asemasta sopu on viittä vaille valmiina. Neuvotteluihin pätee kuitenkin sääntö, jonka mukaan mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Kansalaisten aseman auki pitäminen käy hyvästä painostuskeinosta puolin ja toisin.

Keskiviikkona julki tulleiden tietojen mukaan myös loppulaskun summa on täsmentymässä. Summa asettuu 40-55 miljardin euron välille.

Lasku perustuu Britannian tekemien EU-sopimusten vastuisiin ja hyötyihin sekä muun muassa Britannian EU-virkamiesten eläkkeisiin. Maksuaikaa on kymmeniä vuosia.

Lasku on pääministeri Theresa Maylle ja häntä kiivaammille EU-eron ajajille erittäin kiusallinen. EU-eroa kun markkinoitiin suvereenisuuden palauttajana ja säästöpakettina.

Tiedot työpaikkojen valumisesta kanaalin yli mantereelle, talouskasvun hidastumisesta ja brexitin jo tähän mennessä aiheuttamasta elintason laskusta eivät brittineuvottelijoiden asemaa helpota.

Loppulaskua vaikeampi ja seurauksiltaan merkittävämpi kiista voi olla kysymys Irlannin tasavallan ja Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin välisestä tulevasta EU-rajasta. Nykyään rajaa ei käytännössä huomaa.

Irlanti on uhannut jopa hylätä brittien erosopimuksen, jos saarelle syntyy niin sanottu kova raja tulli- ja passimuodollisuuksineen. Kovaa rajaa ei tunnu kannattavan kukaan, mutta Britannian neuvottelujen madellessa ja hallituksen horjuessa kaikki on mahdollista.

Lisänä ongelmanipussa on Pohjois-Irlannin rauhansopimus, joka perustuu Irlannin ja Britannian EU-jäsenyyteen. Rauhansopimuksen vaarantaminen brittien sisäpoliittisen kiistelyn takia olisi suurten panosten uhkapeliä. Pandoran lipasta ei pidä avata.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .