Perjantai 15.12.2017Heimo

Pohjois-Siinai altis terrorille

Yli 300 kuolonuhria vaatinut perjantainen terrori-isku moskeijaan paljasti, kuinka huteralla tolalla Egyptin sisäinen turvallisuus on sitten arabikevättä seuranneen sotilashallinnon pystyttämisen.

Tunisiasta käynnistynyt arabikevät vyöryi nopeasti Egyptiin. Mielenilmausten ja niiden väkivaltaisten kukistamisyritysten jälkeen valta vaihtui rymisten, ja itsevaltainen presidentti Hosni Mubarak sai lähteä.

Vaaleilla valtaan nousi muslimiveljeskuntaa edustanut Mohammed Mursi. Tiukka islamilaistamispolitiikka ja itsevaltainen hallitseminen johtivat sotilasvaltaan. Presidentiksi nousi asevoimien komentaja Abdel Fattah al-Sisi.

Egypti palasi lähtöruutuun. Mursin kannattajat sysättiin sivuun, tiukimmat islamistit maan alle. Väkivaltaa ei armeija kuitenkaan ole pystynyt lopettamaan.

Terrori-iskun kohdistuminen Pohjois-Siinaille ei ollut sattumaa. Alue on vuosikaudet ollut erittäin rauhatonta, muistuttanut paikoin sotatannerta.

Alueella vaikuttaa Siinain maakunta -niminen, Isisille uskollisuutta vannova kapinallis- ja terroristiryhmittymä, joka tavoittelee Siinain niemimaan muuttamista ääri-islamilaiseksi maakunnaksi. Ryhmittymä on tehnyt tuhoisia hyökkäyksiä alueella toimivia poliiseja ja sotilaita vastaan.

Eniten ääri-islamistien toiminnasta ovat kärsineet siviilit, sekä paikalliset että ulkomaalaiset. Tunnetuin isku tehtiin 2015, jolloin terroristit räjäyttivät Siinain yllä venäläisen matkustajakoneen. Koneessa olleet 224 ihmistä saivat surmansa.

Iskuja on tehty myös koptikristittyjä vastaan.

Perjantaisen, itsenäisen Egyptin tuhoisimman terroriteon motiiviksi on epäilty sitä, että moskeija oli suufilaisten muslimien suosiossa. Isisin keskuudessa suufilaisia pidetään harhaoppisina. Lisäksi rukoushetkeen osallistui paljon sotilaita.

Väkivaltaisella jihadismilla on Egyptissä pitkät perinteet. Sotilasvallan vuosikymmenten aikana muslimiveljeskunnan pyrkimykset päästä vallan syrjään vaalien kautta estettiin tylysti. Osa turhautuneista siirtyi terroristien riveihin.

Pohjois-Siinai on jäänyt Egyptin resurssijaosta sivuun. Osa alueen beduiiniväestöstä on kokenut Isisin houkutukset Egypti-yhteyttä läheisemmiksi.

Oma levottomuuksien lähteensä on Egyptin ja Israelin puristuksessa oleva Gazan alue. Islamistijärjestö Hamasin hallitsema kaistale elää ja hengittää salakuljetuksen voimin.

Ruuan, lääkkeiden ja rakennustarvikkeiden ohella salakuljetusreittien kautta kulkee aseita. Salakuljetus on muokannut maaperää otolliseksi jihadistisoluille.

Egyptin armeijan vastaiskut Isisin ja Siinain maakunnan kohteisiin ovat tarpeen. Ainoaksi reseptiksi terrorismin kitkemiseen ne eivät saa jäädä.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .