Keskiviikko 13.12.2017Seija

Varovaisen EU-politiikan aikakausi

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen EU-politiikkaa on kyseenalaistettu hallitustaipaleen ensi metreiltä alkaen. Lähtökohta oli kaukana parhaasta mahdollisesta, kun samaan kokoonpanoon sullottiin innokkaimmat federalistit ja tinkimättömimmät nationalistit.

Lopputuloksena oli hallitusohjelma, joka ei tyydyttänyt kokoomusta eikä Perussuomalaisia. Keskustalle varovaisen, käytännönläheisen ja yhteisvastuuta karttavan EU-politiikan jatkaminen sopi parhaiten. Varsinkin Perussuomalaisten kentällä koettiin, että puoluejohto myi EU-vastaiset periaatteensa viidestä ministerisalkusta. Perussuomalaisten hajoaminen ja Sinisen tulevaisuuden ministereiden jatkaminen hallituksessa saattoivat hieman ristipaineita helpottaa, mutta varovainen EU-linja ei mihinkään muuttunut. Perussuomalaisten siirtyminen oppositioon tiesi myös hallituksen EU-kritiikin voimistumista.

Hallituksen asemaa helpottaa, että kritiikki on haulikolla ammuttua: osa oppositiosta haluaisi tiiviimpää EU-yhteistyötä, osa astuisi Britannian tielle.

Keskiviikkona kuultiin pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioista. Tarkoituksena oli vaimentaa kritiikkiä EU-politiikan passiivisuudesta.

Sipilän mukaan Suomi on vaikuttamisen eturintamassa, aktiivinen ja aloitteellinen. Yhdessä Ranskan kanssa on edistetty etenkin yhteistä puolustusta. Siitä parhaimpana esimerkkinä on sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, johon Suomi sai vielä viittauksen Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeeseen.

Se, mikä Sipilän mielestä on hallituksen ansio, kääntyy Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kritiikissä Suomen tappioksi. Yhteisen puolustuksen vahvistaminen nähdään liittovaltiokehitykseksi ja EU-armeijan rakentamiseksi.

Sdp, vihreät ja etenkin Rkp taas katsovat hallituksen seuraavan vain katseella EU:n kehittymistä.

EU-politiikka ei ole aihepiiri, johon hallituksen voisi sanoa suhtautuvan intohimoisesti. Puoluekombinaation ohella silläkin on vaikutuksensa, että hallituksen kovimmat EU-nyrkit poistuivat kesken matkaa takavasemmalle: elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) Suomen Pankkiin ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) Euroopan investointipankkiin. Ministeriöissä ja valtioneuvoston kansliassa valmisteluvoima on toki entisellään.

Yhteisen puolustuksen ohella Suomi on ollut aktiivinen sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistämisessä. Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattu yhteisvastuun pelko on pitänyt Suomen sivustaseuraajana ehkä suurimmassa työn alla olevassa asiakokonaisuudessa: talous- ja rahaliitto Emun kehittämisessä.

Siinä vanhojen kirjausten takana kyyristely ei välttämättä vie parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Jep
Kansalaisten kriittisyys Eu:ia kohtaan johtuu siitä etteivät kykene tekemään kansalasiten turvallisuuden ja tai hyvinvoinnin eteen juurikaan mitään, kädet levällään toitotetaan tervetuloa ei saa antaa pelolle valtaa tarvitaan rekka esteitä. Eu:n tulee välittömästi sulkea kaikki ulkorajat ja aloittaa sisärajatarkastukset kunnes saadaan kaikki ei-toivotut henkilöt kiinni ja poistettua unionin alueelta eikä suomalaisten uskoa unioniin ainakan paranna meidän omien herrojen siirtymistä hyvinpalkattuihin eu-virkoihin välittömästi sen jälkeen kun ovat saaneet heikennettyä meidän hyvinvointia muiden maiden kansalaisten hyväksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jep
Turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttaa rajoja enemmän EU:n uuskapitalistinen linja, joka pyrkii keskittämään valtaa ja rahaa yläportaalle jättäen kansalaiset tuuliajolle. Maahanmuuttokriittisyydeltä olisi hyvä nähdä muutkin ongelmat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .