Maanantai 18.12.2017Aapo, Aappo, Rami

Erikoisen tuomioistuimen lopputyö

Kansainvälinen Jugoslavia-tuomioistuin langetti keskiviikkona Hollannin Haagissa viimeisen tuomionsa. Serbikenraali Ratko Mladic tuomittiin elinkautiseen vankeuteen muiden rikosten ohella kansanmurhasta. Hän johti joukkoja, jotka surmasivat heinäkuussa 1995 Bosnian Srebrenicassa tuhansia muslimeita.

Tuomioistuin oli perinpohjainen tai muuten vain hidas. Mladicin oikeudenkäynti kesti neljä ja puoli vuotta. Se päättyi jo liki vuosi sitten, mutta tuomio luettiin vasta nyt. Syytteet Mladicia vastaan oli nostettu yli 20 vuotta sitten, mutta hänen onnistui maanmiestensä avulla piilotella vuoteen 2011 saakka.

Mladic on yksi kolmesta tunnetuimmasta serbijohtajasta, joiden rikoksia on käsitelty Haagissa. Viime vuoden maaliskuussa luettiin 40 vuoden vankeustuomio Bosnian serbitasavallan entiselle presidentille Radovan Karadzicille. Hän oli myös ollut mukana Srebrenican verilöylyssä. Kolmas serbijohtaja oli Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic. Häntä syytettiin kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, mutta hän kuoli 2006 kesken oikeudenkäynnin.

Jugoslavia-tuomioistuin perustettiin 1993 YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä syyttämään ja tuomitsemaan henkilöitä, jotka olivat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin humanitaarisen oikeuden loukkauksiin entisen Jugoslavian alueella.

Jugoslavia-tuomioistuin on jatkoa toisen maailmansodan jälkeisille Nürnbergin ja Tokion sotarikosoikeudenkäynneille. Ne olivat poliittisesti leimautuneita, voittajien ohjaamia tuomioistuimia. Haagissakin on kuultu suorasukaisia väitteitä poliittisuudesta. Ymmärrettävästi kovaäänisimpiä ovat olleet oikeudenkäynneissä tuomittuja ja vapautettuja edustavat kansanryhmät.

Yksi tuomioistuimen perustajien tavoite oli rauhantyö Balkanin maissa ja sovinnon hierominen osapuolten välille. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Vaikuttaa siltä, että oikeudenkäynnit ovat avanneet jo osittain umpeutuneita haavoja.

Tuomioistuimen mainetta ovat kolhineet muutamat tapaukset, joissa syytetty on vapautettu. Erikoisin lienee kroaattien kenraali Ante Gotovinan tapaus. Hänet tuomittiin 2011 vankeuteen 24 vuodeksi, mutta vapautettiin valituselimen päätöksellä vajaan vuoden kuluttua. Tuolloin esitettiin väitteitä, joiden mukaan Yhdysvallat pyrki vaikuttamaan Gotovinan ja toisen kroaattikenraalin vapauttamiseen.

Jugoslavia-tuomioistuimen voidaan sittenkin katsoa selviytyneen hyvin erittäin vaikeasta tehtävästään. Sen perintöä hyödynnetään pitkään tulevissa sotarikosoikeudenkäynneissä. Tuomioistuimen ansiosta viime vuosikymmenten hirveimmät sotarikokset eivät jääneet rankaisematta. Noin 160 syytetystä puolet sai vankeustuomion.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset