Perjantai 15.12.2017Heimo

Pieniä varauksia virastopäätöksiin

Euroopan unionin päätöksenteossa arpominen on harvinaista. Neuvostotyöskentelyssä ääntenpainotukset jakaantuvat luontaisesti niin, ettei tasatulosta hevin synny.

Lontoosta muuttavien EU-virastojen uudelleensijoitusta koskeva äänestysmenettely pohjustettiin niin taitavasti, että tasapeli oli mahdollinen. Euroopan lääkevirasto EMA muuttaa brexitin toteutumisen jälkeen Amsterdamiin, joka voitti arvalla Milanon. Kolmen parhaan kärkeen ylsi myös Kööpenhamina.

Niin ikään Lontoossa sijaitseva Euroopan pankkivirasto EBA muuttaa Pariisiin, jolle Dublin tarjosi tiukimman vastuksen. Euroopan keskuspankin kotikaupunki Frankfurt jäi yllättäen kolmanneksi.

Puheenjohtajamaa Viron suosituksesta äänestys oli salainen. Jäsenmaihin vedottiin, etteivät ne edes jälkikäteen paljastaisi äänestysratkaisuaan. Juhlapuheissaan päätöksenteon avoimuutta korostavassa unionissa ratkaisu oli heikosti harkittu.

Suomen jääminen jumbosijoille Euroopan lääkevirastoa koskevassa kisassa oli kaikkea muuta kuin yllätys. Suomi ja Helsinki lähtivät kampanjoimaan jälkijunassa nihkeän kansallisen esikarsinnan jälkeen.

Helsingin puolesta puhujilla ei itselläänkään ollut suuria kuvitelmia mahdollisuuksistaan. EMA:ssa tehdyssä kyselyssä Helsinki oli viimeisten joukossa, kun henkilökunnalta tiedusteltiin mieluisinta muuttokohdetta. Kiistely kansallisen viraston sijaintipaikasta Helsingin ja Kuopion välillä ei käynyt häävistä mainoskampanjasta.

Kampanjoita olennaisempi syy Helsingin heikkoon menestykseen on se, että Helsingissä on jo Euroopan kemikaalivirasto ECHA. Kemikaalivirasto tuli Suomeen osana kompromissia, jossa Suomi tavoitteli sittemmin Italian Parmaan päätynyttä Euroopan elintarvikevirastoa.

ECHA on henkilökuntamäärällä mitattuna viidenneksi ja budjetiltaan kuudenneksi suurin EU-virasto. EU:n toimintojen sijaintikisassa Suomi on pärjännyt vähintään kelvollisesti.

Parhaiten on pärjännyt Espanja, johon on sijoitettu EU:n 38 erillisvirastosta viisi. Niistä kaksi on EU:n suurimpia. Ranskassa on neljä, Portugalissa kolme ja kuudessa maassa Hollanti mukaan lukien kaksi virastoa. Lääke- ja pankkivirastojen muuton jälkeen Ranska ja Hollanti kohentavat edelleen asemiaan.

Pieniä varauksia virastopäätöksiin on syytä jättää, sillä Britannian eroneuvottelut ovat edistyneet ennustettuakin tahmeammin.

Britanniassa tuskin syntyy suurta kansanliikettä parin EU-viraston puolesta. Se, että maan finanssisektorilta saattaa siirtyä kymmeniä tuhansia työpaikkoja mantereen puolelle, voi jo enemmän vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen. Muuttoaikeita on myös valmistavassa teollisuudessa.

Brexitin lopullisuuden kyseenalaistajien määrä on kasvussa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus

Lähi-idän sovulle vakava takaisku

Vielä jokin aika sitten maailmalla odotettiin toiveikkaasti rauhansuunnitelmaa israelilaisten ja palestiinalaisten vuosikymmeniä kestäneeseen konfliktiin. Näin siksi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli presidenttikautensa alkuvaiheessa ilmoittanut järjestävänsä Lähi-itään "diilien diilin". Rauhansuunnitelma näytti etenevän myönteisesti, varsinkin kun presidentti oli asettanut puuhamieheksi vävynsä, amerikanjuutalaisen Jared Kushnerin .