Maanantai 11.12.2017Taneli, Tatu, Daniel

Huolestuttava luottamuspula

Lännen Median Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä selviää, että vain joka viides suomalainen luottaa täysin viranomaisten kykyyn pitää heidän henkilötietonsa turvassa (TS 12.10.). Liki 70 prosenttia vastanneista luottaa viranomaisiin "jossain määrin", yli kymmenen prosenttia ei luota lainkaan.

Tulos on huolestuttava, joskaan ei kovin suuri yllätys. Meillä ja maailmalla on viime aikoina uutisoitu erinäisistä tietovuodoista. Äskettäin kävi ilmi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli päässyt verkkoon kaikkien nähtäväksi 6 000 kansalaisen henkilötiedot. Pariin kertaan on paljastunut, että poliisit ovat luvatta käyneet urkkimassa henkilötietoja rekisteristä.

Tietoturva ei välttämättä ole yksityisellä sektorilla julkista paremmalla tolalla. Torstaina uutisoitiin, että kyberrikollisuustutkimuksen mukaan Helsingin pörssin yhtiöistä on saatavilla paljon haitallista tietoa verkossa.

Tutkimusyhtiö Kinkayo arvioi, että eniten haitallista tietoa on saatavilla Teliasta, Nokiasta, Elisasta, Nordeasta ja Metsosta. Tämä voi yhtiön mukaan tarkoittaa esimerkiksi kaapattuja sähköposteja tai salasanoja.

Lännen Median kyselyssä ylivoimaisesti eniten kansalaisia huolestutti, että terveyskeskukset ja sairaalat vuotavat heidän tietojaan. Pelko arkaluontoisten potilastietojen pääsystä väärin käsiin on ymmärrettävä. Näin siitä huolimatta, että aivan tavallisten kansalaisten potilastiedot tuskin kiinnostavat ketään.

Poliisin tietojen vuotaminen huolestutti vain kahdeksaa prosenttia vastanneista. Tämä kuvastaa kansalaisten vankkaa luottamusta virkavaltaan, jonka 40 edustajaa elokuussa tuomittiin Anneli Auerin tapaukseen liittyvästä urkinnasta.

Tuomittujen yleisenä selityksenä oli, että kone oli jäänyt auki, jolloin joku muu oli päässyt tietoihin käsiksi. Tällainen huolimattomuus ei ole poliisin yksinoikeus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee 200 000 ihmistä tietotekniikan ja luottamuksellisten tietojen äärellä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on oikeassa todetessaan, että kansalaisten luottamuspula tietoturvaan on vakava haaste. Terveydenhuollon lisäksi monilla muillakin elämänalueilla, kuten liikenteessä, on syntymässä hyödyllisiä teknologioita, mutta niiden toimeenpano edellyttää luottamusta.

Ensi kevään jälkeen nähdään, auttaako EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen Suomessa kohentamaan luottamusta tietoturvaan. Liian tiukalle menevän sääntelyn myötä henkilötietojen käytettävyys saattaa hankaloitua. Etenkin terveydenhuollossa on välttämätöntä, että lääkäri saa nopeasti ja vaivatta käyttöönsä potilaansa kaikki terveystiedot.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Satiiria?
Tuon viimeisen lauseen on pakko olla satiiria. Kun uusi ja uljas SOTE tulee, potilastiedot eivät todellakaan liiiku julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen välillä. Niiden liikkumista saatetaan jopa tarkoituksella jarruttaa, tavoitteena suojata omaa bisnestä. Ja mikäli tiedot liiikkuvat, niin sirpaloituneessa hoitokentässä mikään taho ei ota vastuuta potilastietojen turvallisuudesta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Satiiria?
Inhoan kyllä sote-uudistusta sydämeni pohjasta, mutta ei se välttämättä ihan noin mene. Eikös julkinen terveydenhoito jo käytä laajaa, kaikille yhteistä rekisteriä potilastiedoille. Kun sote-toimijoita etsitään ja valitaan, voidaan tietenkin ehdoksi panna, että käyttävät samaa rekisteriä.

Siitä kylläkin seuraa sitten omat ongelmansa, joista järjestelmän haavoittuvuus lienee suurin. Lisäksi on huolestuttavaa, että tuhannet yksityisten firmojen työntekijät pääsisivät käsiksi kaikkien suomalaisten terveystietoihin. Kun urkintaa on julkisella puolellakin jo nyt, niin entäs sen jälkeen?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.