Pääkirjoitukset

Setelipaino ei yksin auta

Pääkirjoitus | Turun Sanomat 17.7.2012 03:30 |

EKP. Mitä pidemmälle talous- ja velkakriisi venyy, sitä enemmän keskustellaan Euroopan keskuspankin roolista kriisin ratkaisijana.

EKP:n tehtävistä kiisteltiin jo eurojärjestelmää luotaessa. Voiton vei Saksan ajama malli, jossa Frankfurtiin sijoitetulle keskuspankille taattiin mahdollisimman suuri itsenäisyys. Rahahuollon ohella päätehtäväksi jäi hintavakaudesta huolehtiminen. Tiukan rahapolitiikan linnakkeesta poliitikot haluttiin pitää vähintään käsivarren mitan päässä.

Kriisin levitessä poliittista ohjausta korostava malli on taas saanut jalansijaa. Keskuspankkia huudetaan avuksi varsinkin euroalueen eteläisissä jäsenmaissa. Viesti otetaan vakavissaan myös pohjoisempana.

Tilanteen on noteerannut myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, entinen tarkan markan valtiovarainministeri ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja. Niinistö totesi viikonvaihteessa, että jossakin vaiheessa EKP lisää setelistön määrää Yhdysvaltain ja Britannian keskuspankkien tapaan (Yle 14.7.).

Käytännössä EKP on jo lisännyt kierroksia setelipainoonsa eli kasvattanut rahan määrää. Se on ostanut heikkojen euromaiden velkakirjoja ja antanut puoli-ilmaiseksi rahaa eurooppalaisille pankeille, jotta nämä lainaisivat sitä edelleen.

Frankfurtissa kriisimaiden avunhuudot on kuultu. Esimerkiksi Espanja on lainannut EKP:ltä yli 330 miljardia euroa. Espanjan lainoittaminen on käytännössä EKP:n varassa. Seuraava suuri lainapotti tosin tullee Euroopan rahoitusvakausvälineeltä eli ERVV:ltä.

Kuten Niinistö muistuttaa, rahakoneen pyörittämisessä on riskinsä. Se voi tarkoittaa reilusti yli tavoitteiden kohoavaa inflaatiota ja hintavakaustehtävästä lipsumista. Hinnat, palkat ja korot voivat nousta. Sijoittajat saattavat joutua kirjaamaan tappioita.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa rahan määrän lisääminen ei ole johtanut inflaatiokierteeseen – ainakaan toistaiseksi.

Euroopassa sama konsti voi lievittää kriisiä ja elvyttää taloutta. Se voi torjua luottolamaa, luoda uutta kysyntää ja työpaikkoja, heikentää euroa ja lisätä kilpailukykyä ja helpottaa kriisimaiden julkista taloutta.

Kotimarkkinoihin ja yksityiseen kulutukseen vaikutus voi olla päinvastainen.

Juuri tällä hetkellä inflaation vaara ei ole niin suuri kuin euroa luotaessa ajateltiin. Talouden yhteismitallisuus on kaukana, kun osassa jäsenmaita ylikuumenemisen vaara on otettava todesta, osa hoippuu vararikon partaalla.

Ilman järeitä rakenteellisia toimia rahan määrän lisäämisellä on vain krapularyypyn vaikutus.

Tarvitaan pankkiunionia ja yhteistä rahalaitosvalvontaa, kilpailukyvyn parantamista, ylivelkaantumisen purkamista, talouden sopeuttamista tuloihin ja todellista poliittista vastuunkantoa.

TSTV - Uusimmat