Torstai 3.9.2015Soili, Soila, Soile
Euroopan keskuspankki ja sen pääjohtaja Mario Draghi joutuvat harkitsemaan rahan määrän lisäämistä euroalueella.

Setelipaino ei yksin auta

EKP. Mitä pidemmälle talous- ja velkakriisi venyy, sitä enemmän keskustellaan Euroopan keskuspankin roolista kriisin ratkaisijana.

EKP:n tehtävistä kiisteltiin jo eurojärjestelmää luotaessa. Voiton vei Saksan ajama malli, jossa Frankfurtiin sijoitetulle keskuspankille taattiin mahdollisimman suuri itsenäisyys. Rahahuollon ohella päätehtäväksi jäi hintavakaudesta huolehtiminen. Tiukan rahapolitiikan linnakkeesta poliitikot haluttiin pitää vähintään käsivarren mitan päässä.

Kriisin levitessä poliittista ohjausta korostava malli on taas saanut jalansijaa. Keskuspankkia huudetaan avuksi varsinkin euroalueen eteläisissä jäsenmaissa. Viesti otetaan vakavissaan myös pohjoisempana.

Tilanteen on noteerannut myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, entinen tarkan markan valtiovarainministeri ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja. Niinistö totesi viikonvaihteessa, että jossakin vaiheessa EKP lisää setelistön määrää Yhdysvaltain ja Britannian keskuspankkien tapaan (Yle 14.7.).

Käytännössä EKP on jo lisännyt kierroksia setelipainoonsa eli kasvattanut rahan määrää. Se on ostanut heikkojen euromaiden velkakirjoja ja antanut puoli-ilmaiseksi rahaa eurooppalaisille pankeille, jotta nämä lainaisivat sitä edelleen.

Frankfurtissa kriisimaiden avunhuudot on kuultu. Esimerkiksi Espanja on lainannut EKP:ltä yli 330 miljardia euroa. Espanjan lainoittaminen on käytännössä EKP:n varassa. Seuraava suuri lainapotti tosin tullee Euroopan rahoitusvakausvälineeltä eli ERVV:ltä.

Kuten Niinistö muistuttaa, rahakoneen pyörittämisessä on riskinsä. Se voi tarkoittaa reilusti yli tavoitteiden kohoavaa inflaatiota ja hintavakaustehtävästä lipsumista. Hinnat, palkat ja korot voivat nousta. Sijoittajat saattavat joutua kirjaamaan tappioita.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa rahan määrän lisääminen ei ole johtanut inflaatiokierteeseen – ainakaan toistaiseksi.

Euroopassa sama konsti voi lievittää kriisiä ja elvyttää taloutta. Se voi torjua luottolamaa, luoda uutta kysyntää ja työpaikkoja, heikentää euroa ja lisätä kilpailukykyä ja helpottaa kriisimaiden julkista taloutta.

Kotimarkkinoihin ja yksityiseen kulutukseen vaikutus voi olla päinvastainen.

Juuri tällä hetkellä inflaation vaara ei ole niin suuri kuin euroa luotaessa ajateltiin. Talouden yhteismitallisuus on kaukana, kun osassa jäsenmaita ylikuumenemisen vaara on otettava todesta, osa hoippuu vararikon partaalla.

Ilman järeitä rakenteellisia toimia rahan määrän lisäämisellä on vain krapularyypyn vaikutus.

Tarvitaan pankkiunionia ja yhteistä rahalaitosvalvontaa, kilpailukyvyn parantamista, ylivelkaantumisen purkamista, talouden sopeuttamista tuloihin ja todellista poliittista vastuunkantoa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Juhani Tanski
Niinistö on aiemmin korostanut, että Suomi ei ole milloinkaan liittynyt sellaiseen unioniin, jossa aletaan kantaa vastuuta toisten veloista.
Eilen sovittu Espanjan pankkien tukipaketti, josta Suomi nirhaisi murto-osan itselleen - "vakuutena" - merkitsee loikkaa kohti "sellaista unionia".
Rahan määrä markkinoilla vaikuttaa sen arvoon eli tässä tapauksessa euro devalvoituu.
Euromaiden eurovelat pienenevät myöhemmin virävän inflaation myötä, mutta velat muissa valuutoissa kasvavat.
Devalvoituminen siirtää osan veloista sijoittajien ja euromaiden kontolle.
Velkojen yhteisvastuu on aiheuttanut kriisin ja yhteisvastuun lisääminen lyjkää ratkaisua, mutta samalla pahentaa tilannetta. Ratkaisuksi mahdollinen liittovaltioistaminen ei ehdi pelastamaan tilannetta.
Muistettakoon myös, että liittovaltion rakentaminen ei ole milloinkaan onnistunut muuten kuin sodan avulla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
EKP Kantainenraha
Kun Rahan määrää lisätään ei sitä voi laittaa suoraan Kulutukseen mikäli Velkaantuminen Yhteiskunnassa halutaan pysäyttää ja saavuttaa Talouden tasapaino.

Jos Työnteon ainut maali on Verotulojen kasvu jotta Velkaantunut Yhteiskunta voisi säilyttää Palvelut jotka ovat muuttuneet Taakaksi ei synny Vaurautta joka toisi uusia Investointeja, Työllistäisi ja Lisäisi Taloudessa Ostovoimaa.
"näkymätönkäsi" ei laita Talouden Pyörää Liikkeelle.
Työnilo ei ole Veronmaksuniloa mutta Ansaitsemisen ilosta rittää myös jaettavaksi.

Yhteiskunnan muutos Säästäväksi Taloudeksi
on kivuliasta kun lähtöruudussa Palveluja tuotetaan Velkaantumalla.

Rahan Historiassa oli vaihe että sitä jaettiin niille joilla oli jo Vaurautta ja he ostivat työtä ja Palveluita joita tarvittiin.

EKP on avainasemassa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Rahan määrä ≠ inflaatio
Lähes järjestäin näkee kirjoitettavan, että rahan määrän lisääminen aiheuttaa inflaatiota. Asia ei suinkaan ole näin yksinkertainen. Markkinoilla liikkuvan rahan määrä riippuu otetun velan määrästä. Raha=velka. Nyt kun talouskriisi on vähentänyt velan ottoa, on rahan määrä vähentynyt EMU:ssa. Tämänhän pitäisi aiheuttaa deflaatiota? Inflaatio riippuu rahan määrän ja tuotantokapasiteetin suhteesta. Ei pelkästään rahan määrästä.
Nyt tarvitaan EKP:n ja valtioiden toimia, jotta rahaa saadaan markkinoille lisää. Verotuksella rahaa kerätään pois markkinoilta sitten kun tilanne helpottaa ja yksityisen velan määrä lähtee taas nousuun. Niin kauan kun tuotannossa on kasvuvaraa, ei inflaatio muodostu ongelmaksi. Keskeisessä asemassa ovat valtiot. Niiden pitää aktiivisella politiikalla lisätä kysyntää silloin kun markkinat ovat laskusuunnassa ja hillitä kasvua silloin kun on vaara kuplasta. Valtion velan määrällä ei ole mitään merkitystä - kunhan se on otettu suoraan keskuspankista eikä suinkaan markkinoilta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.