Maanantai 23.10.2017Severi

Paperiteollisuudessa sopu kaukana

Syksyn työmarkkinakierroksesta on nollakorotusten jakson jälkeen osattu odottaa työntäyteistä. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton jumissa olevat neuvottelut antavat ennakko-oletuksille katetta.

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välinen työehtosopimus umpeutui syyskuun lopussa. Sopimuksettomassa tilassa ei silti vielä olla, sillä neuvotteluja ei ole katkaistu. Toistaiseksi paperi- ja sellutehtailla edetään vanhan sopimuksen pelisäännöillä.

Maanantaista lähtien Paperiliitto on pidättäytynyt kaikesta paikallisesta yhteistyöstä työnantajien kanssa. Liitto on ilmoittanut korottavansa työtaisteluvalmiuttaan. Syynä oli työnantajien tarjous nykyisen työehtosopimusten ja nollakorotusten jatkamisesta vuodella eteenpäin.

Jatkoneuvotteluista ei ole sovittu. Paperiliiton hallitus on koolla ensi viikon keskiviikkona ja torstaina. Silloin puheiden sävy saattaa olla entistä kireämpi.

Metsäteollisuuden mukaan palkankorotuksista ei ole edellytyksiä keskustella, sillä työntekijäpuoli ei ole ollut halukas puhumaan merkittävistä tuottavuutta kohottavista sopimusmuutoksista. Metsäteollisuus kaipaa lisää paikallista sopimista, joustoja ja helpotusta muun muassa ulkopuolisen työvoiman käyttöön.

Osapuolten kommenttien perusteella neuvottelutilanne vaikuttaa tulehtuneelta. Paperi- ja metsäteollisuudessa umpikuja ei olisi ennenkuulumaton.

Paperiteollisuuden sopimus koskee noin 11 000 työntekijää. Seurannaisvaikutuksiltaan se on mittaansa merkittävämpi – vientimiljardeista puhumattakaan. Vanhan sopimuksen jälkeinen välitila ei voi jatkua kovin pitkään. Työtaistelujen riski kasvaa päivä päivältä.

On päivänselvää, etteivät työntekijät nykyisillä vienti- ja kasvuluvuilla tyydy nollakorotuksiin. Yhtä selvää on, että mahdollisten palkankorotusten katteeksi Metsäteollisuuden on saatava tekstivaatimuksiaan läpi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) arvioi keskiviikkona, että nollakorotuslinja on kohtuuton. Oppositiojohtaja Antti Rinne (sd) puolestaan totesi, että yrityksillä on nyt palkankorotusvaraa.

Kumpikaan ei ottanut kantaa korotusprosentteihin. Ei pidäkään, sillä poliitikoilla ei ole paikkaa tes-pöydässä. Mahdolliset palkankorotukset ja muut työehtokysymykset on syytä jättää kokonaan työmarkkinoiden ratkaistaviksi.

On hyvä muistaa, etteivät yritykset ole toistensa kopioita. Osalla palkankorotusvaraa on tuottavuuden kasvun myötä syntynyt, osalla ei ollenkaan.

Siinä missä Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelut takkuavat, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimusurakka on lähempänä maalia. Metsäpuolella saatetaan jopa toivoa, että Teknologiateollisuus olisi taas kerran kierroksen päänavaaja.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.