Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Sikojen tautisuojaus puhuttaa

Afrikkalainen sikarutto levisi Venäjän Karjalaan talvella 2012. Kaksi vuotta myöhemmin Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU:sta, sillä ruttoa oli tavattu sioissa Liettuassa. Vuoden 2014 aikana tauti levisi myös Puolaan, Latviaan ja Viroon. Eteläisessä naapurissamme sitä on havaittu sekä sikatiloilla että luonnonvaraisissa villisioissa.

Suomeen on tullut villisikoja itärajan takaa, mutta toistaiseksi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran keräämien näytteiden mukaan afrikkalainen sikarutto ei ole päässyt Suomeen.

On erittäin tärkeää, että metsästäjät lähettävät näytteitä paitsi metsästetyistä tai auton alle jääneistä myös itsestään kuolleista villisioista. Näytteiden lähettämiseen Evira kannustaa maksamalla pieniä palkkioita. Suomen Sikayrittäjät on aprillipäivästä lähtien maksanut metsästysseuroille toiminta-avustusta Suomessa pyydetyistä villisioista.

Myös maa- ja metsätalousministeriö on kantanut kortensa kekoon vaarallisen eläintaudin vastustamisessa. Se kyhäsi keväällä asetusluonnoksen, jonka mukaan sikojen liikkuminen ulkona olisi kokonaan kielletty. Ajatus herätti metelin, sillä sääntöjen mukaan luomusian on päästävä ulos hyvän sään aikana, ja lisäksi meillä on muutamia niin sanottua vapaan sian lihaa tuottavia pikkutiloja.

Ministeriö keksi ulkoilukiellon korvaajaksi vaatimukset sikojen ulkoilutarhojen aitaamisesta. Asetuksen mukaan tarhoissa pitää olla kaksi sisäkkäistä aitausta tai vaihtoehtoisesti yksi aita, joka on varmistettu molemmilta puolilta sähkölangoin. Ministeriö päätti, että aitaamista tuetaan verovaroista 1,2 miljoonalla eurolla. Aitaamisen tarkoituksena on estää kaikki kontaktit tuotantoeläinten ja villisikojen välillä.

Ministeriö tiedotti, että asetukselle annettiin vain kaksi viikkoa lausuntoaikaa, koska se haluttiin saattaa voimaan nopeasti. Niinpä järjestelystä jäi puuttumaan kuuluisa maalaisjärki.

Sikatilallisten mielestä suoja-aidat ovat näennäinen suoja afrikkalaista sikaruttoa vastaan. Heidän mukaansa todellinen vaara piilee rehuissa ja kuivikkeissa (TS 14.7.).

Ministeriöstä kerrotaan, että rehuihin ja kuivikkeisiin sisältyviä säädöksiä voidaan lisätä, jos tauti leviää villisikoihin. Sitä ei kerrota, miksi pitää odottaa. Ulkoiluasetuskin kyhättiin kovalla kiireellä, vaikka sen valmistelun olisi voinut aiheellisesti aloittaa jo viisi vuotta sitten.

Ministeriössä kannattaa muistaa, että vaikka villit linnut kantavat salmonellaa, Suomen pahimpiin lukeutuva epidemia sai alkunsa Raision rehuista. Salmonella saastutti kanaloita Lounais-Suomessa niin, että kananmunista oli hetken aikaa pulaa.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

kuivikkeet
Baltiasta tuodaan suomalaisille eläintiloille kuivikkeita, jotka on valmistettu mm. oljesta, jonka lannoittamiseen käytetään sian ulosteita. Kotimaisiakin kuivikkeita piisaa, mutta pienen säästön takia päädytään yhä useammin ulkomaiseen vaihtoehtoon.

Suuri osa kuivikkeista menee muille eläimille, kuten hevosille, mutta kuivikelanta liikkuu maaseudulla ja maatiloilla mm. jalanpohjissa paikasta toiseen. Olkiperäisten kuivikkeiden joukosta saattaa tietenkin löytyä myös villisian ulosteita, koska pelloilla on hyvä ruokailla ja piilotella.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.