Torstai 17.8.2017Verneri

Ranska Macronin tasavaltaan

Ranskan sisäpolitiikka on kokenut muutamassa kuukaudessa mullistuksen, jossa maan puoluerakennelma on ravisteltu uuteen uskoon. Perinteiset valtapuolueet ovat jääneet statistin rooleihin Emmanuel Macronin rynnistäessä voittoihin niin presidentinvaaleissa kuin parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen vaaleissakin.

Parlamenttivaalien toisella kierroksella Macronin Tasavalta liikkeessä -puolue liittolaisineen vei kansalliskokouksen 577 paikasta 350. Gaullistinen tasavaltalaispuolue liittolaisineen taantui 137 paikkaan.

Varsinaisen nöyryytyksen koki pitkäaikainen valtapuolue Sosialistit, jonka saalis oli 29 paikkaa. Yli 250 edustajan tappio on Francois Mitterrandin perinnön vaalijoille katastrofi, vaikka jo presidentinvaalit enteilivät pudotuksen jyrkkyyttä.

Presidentinvaaleista vauhtia saneen Jean-Luc Melenchonin vasemman laidan Lannistumaton Ranska ylsi 17 paikkaan. Sen sijaan äärioikeistolainen Marine Le Penin johtama Kansallinen rintama joutui tyytymään kahdeksaan edustajaan, jossa toki on lisäystä kuuden paikan verran.

Presidentinvaalien jälkeen uumoiltiin, ettei Macron saa uudistuspolitiikkaansa läpi kansalliskokouksessa. Sunnuntain vaaleissa saavutettu ehdoton enemmistö todistaa ainakin numeroilla mitattuna toista.

Ranskan poliittisessa minivallankumouksessa mielenkiintoista on sekin, että Macron eteni voittoihinsa lähes federalistisilla teemoilla. Brexitin jälkimainingeissa aavisteltiin nationalismin, muukalaisvastaisuuden ja äärioikeistolaisuuden dominoilmiötä. Ranskassa se kääntyi liberaalin eurooppalaisuuden vastaiskuksi. Hollannin parlamentti- ja Italian paikallisvaalien viesti oli samankaltainen, tavallaan Suomen kuntavaalienkin.

Toinen erikoisuus on Macronin työelämää koskeva, ranskalaisittain radikaali kilpailukykyohjelma. Jos työajan pidennykset sekä palkkaamista ja irtisanomista helpottavat esitykset menevät kansalliskokouksessa läpi, seuraukset voivat näkyä Pariisin kaduilla.

Macronin vaalivoittoa himmentää äänestysprosentti, joka jäi alle 44:n. Surkeaa lukemaa voi selittää neljän äänestyskierroksen vaaliväsymyksellä sekä Macronin voiton varmistumisella jo viikko sitten.

Äänestysprosentin ja ennakoitua pienemmän voiton takia Macronin mandaatti jäi heikommaksi kuin ensimmäisen kierroksen jälkeen arvioitiin. Uusien edustajien näyttävä esiinmarssi voi olla mahdollisuus, mutta poliittisen kokemuksen puute voi kääntyä myös uudistuspolitiikan tappioksi.

Ranskan sosialisteille ja vähän tasavaltalaisillekin tulos on vakavan itsetutkiskelun paikka. Maan puoluejärjestelmässä on meneillään murros, jonka pysyvyys jää arvailujen ja seuraavien vaalien varaan.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Raaka peli
Ranskalainen yksi edustaja/vaalipiiri tuottaa kummallisia tuloksia valittujen edustajien ja todellisen kannatuksen suhteen. Peli on raakaa.

Tämä vaalitapa mahdollistaa myös melko rapsakoita lopputulemia:
- Ranskan demarit eli PS onnistui hävittämään edustajien, tai kannatuksen, määrästä miltei 90 prosenttia. Ilman puoluetukia taidamme seurata kohta PS:n loppusuoraa?
Odotamme Liisa Jaakonsaaren kommenttia ääriliikkeiden onnistuneesta torjunnasta. Niinkuin Hollannissa tapahtui.

- Ranskan vihreät sai läpi yhden ( 1 ) edustajan entisten 17 sijaan. Loppusuoralla? Samalla loppusuoralla taitaa olla myös Ruotsin vihreät eli Miljöpartiet De Gröna, joka on onnistunut riitelemään ja toheloimaan itsensä aivan 4 prosentin äänikynnyksen tuntumaan.

- Ranskan vihervasemmisto kärsi noin 260 edustapaikan rökäletappion. Tätä ei Liisa Jaakonsaarikaan voine selittää torjuntavoitoksi ääriryhmistä.

- Macronin LREM sai noin 306 omaa edustajaa, huomattavasti vähemmän kuin oli ennustettu, tai toivottu.

Kotimaan politiikassa esiintyy silloin tällöin ns. vaalivauvoja.
Ranskan Macronilla oli vaalimummo. Hyvin toimi.
Demari Antti Lindtman tuntuu yrittävän pistää paremmaksi kahden kärjen taktiikalla: vaalivauvalla ja vaalimummolla.
En Marche!

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.