Keskiviikko 23.8.2017Varma, Signe

Lainoittajien laiha Kreikka-sopu

Kreikka saa käyttöönsä pitkään pantatun 8,5 miljardin lainaerän Euroopan vakausmekanismilta. Laina on osa 2015 päätettyä 86 miljardin euron suuruista kolmatta tukipakettia.

Toistaiseksi Kreikka on nostanut kolmannesta tukipaketista reilut 30 miljardia euroa. Lainaerä tarvitaan heinäkuussa erääntyviin lainoihin.

Vapautettava erä on ollut jumissa sekä Kreikasta että lainoittajista johtuvista syistä. Euromaat ovat pitäneet Kansainvälisen valuuttarahaston osallistumista kolmanteen tukiohjelmaan välttämättömänä. IMF on harannut vastaan, koska se ei ole kokenut tukiohjelman parantavan Kreikan velkakestävyyttä. IMF:n mukaan Kreikan lainataakkaa on leikattava tuntuvasti.

Euromaat ovat vaatineet Kreikalta lisää sopeutustoimia lainaerän vastineeksi ja velkajärjestelyjen mahdollistamiseksi.

Lainoittajat pääsivät myöhään perjantai-iltana rahoitusehdoista laihaan kompromissiin, jossa Kreikan velkahelpotukset sidotaan maan talouskasvuun. Ennakoitua hitaampi kasvu tarkoittaisi suurempia velkahelpotuksia.

Tavoite, jonka mukaan Kreikka voisi palata ensi vuonna vapaille lainamarkkinoille, kuulostaa yltiöoptimistiselta.

Lainoittajien kiistassa molemmat ovat tavallaan oikeassa. IMF:n säännöt eivät salli rahoittamista, jos siitä ei ole apua Kreikan velkakestävyyteen. Nyt IMF on tulossa lainaohjelmaan vajaan kahden miljardin euron panostuksella.

Euromaille velkahelpotukset ovat juridisesti ja ennen kaikkea poliittisesti vaikea pala. Velkojen yhteisvastuu sopii huonosti euroalueen sääntöihin. Poliittisesti velkojen anteeksianto olisi kiusallinen viesti heikoille mutta velvoitteensa hoitaneille euromaille.

Saksan johtama pohjoinen rintama on ollut tiukimmin velka-armahdusta vastaan. Ennen Saksan syyskuisia liittopäivävaaleja merkittävistä velkahelpotuksista ei päätetä.

Kreikalla on velkaa yli 320 miljardia euroa, noin 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromaat vakausjärjestelmineen ovat ylivoimaisesti suurimmat velkojat.

Nyt vapautetulla lainaerällä akuutti kriisi siirtyy hieman eteenpäin. Velkataakkaa tuntuvasti leikkaavan järjestelyn aika lähenee lähenemistään.

Kreikka on aiheuttanut velkakriisin omilla päätöksillään – ja avokätisten rahoittajien avustuksella. Lainaa on otettu lainan päälle, talouden rakenteet on jätetty korjaamatta, verotus on vuotanut kuin seula ja julkinen sektori paisunut yli äyräiden.

Kreikka on viime vuosina tehnyt talous- ja rakenneuudistuksia, jotka ovat kirpaisseet kipeästi keski- ja pienituloisia. Jotta velkahelpotuksiin voitaisiin mennä, veropohja on saatava pitäväksi, työmarkkina- ja eläkeuudistukset voimaan, energiasektori avattava ja työllisyys nousuun.

ts.paakirjoitus@ts.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.